30 vuotta kylvösiementä Loimaan lakeuksilta

Santeri (vas.) ja Markku Salo tutkivat lajittelijasta tullutta luomutimoteitä. Kuva: Sanne Katainen

Tämän loimaalaisempaa maisemaa on vaikea kuvitella: silmänkantamattomiin tasaista peltoa, sen keskellä siellä täällä komea tilakeskus. Yksi niistä on Siementila Salo Oy, jonka yhteensä 4 000 kuutiometrin siilot näkyvät lakeudella kauas.

Täällä kasvaneen ajatuksia kuvaa hyvin perheen esikoisen Santeri Salon kommentti pikkupoikavuosilta. Kun perhe lähti pohjoiseen hiihtämään, poika ihmetteli, miksi matkan varrella olevilla pelloilla näkyi veneitä.

Kohta on kulunut 30 vuotta siitä, kun Markku ja Päivi Salo ostivat julkisessa myynnissä olleen tilan silloisessa Mellilässä ja ryhtyivät siementuottajiksi ja -pakkaajiksi.

Peltoa oli aluksi 80 hehtaaria. Markku Salo kertoo mieluummin ostavansa kuin vuokraavansa maata, ja oma peltoala onkin vuosien mittaan kasvanut 330 hehtaariin.

Tärkeä virstanpylväs oli tilan yhtiöittäminen. "Se helpotti investointien toteuttamista, joten sen jälkeen otettiin kehitysloikka", Markku kertoo.

Nyt Markku, Päivi ja vasta agronomiksi valmistunut Santeri ovat yhtiön palkkalistoilla. Perheen neljästä pojasta kolme muutakin auttavat töissä ehtiessään. Lisäksi yhtiöllä on kaksi ukrainalaista työntekijää.

Siementuotanto ei ole hätäisen hommaa. Sadon puhtaudesta on huolehdittava äärimmäisen tarkkaan alusta loppuun. Vieraita lajeja tai lajikkeita ei seassa saa olla, ja rikkasiementen määrä on tarkkaan säännelty.

Markku ja Santeri arvioivat, että kasvukaudella siemenviljely vaatii noin 50 prosenttia enemmän töitä hehtaaria kohti kuin tavallinen kasvusto.

Sen päälle tulevat lajittelu ja pakkaaminen. Kun lajikkeita on valtava määrä, niiden erillään pitäminen eri käsittelyvaiheissa on vaativaa.

Yhtälön haastavuutta lisää se, ettei tuotanto ole monen teollisuudenalan tapaan tasaista. Sesonkeja on kaksi, kevät- ja syyskylvö, eikä niistä voi myöhästyä.

Salon siementilalla pakataan oman tuotannon lisäksi sopimustuottajien noin tuhannen hehtaarin sato. Parhaana vuonna on pakattu lähes kuusi miljoonaa siemenkiloa, mutta viime vuoden kuivuus verotti määrää.

Asiakkaille on tarjolla sekä tavanomaista että luomua, viljoja, nurmia ja erikoiskasveja – lähestulkoon kaikkea kaikille.

Kun Markulta ja Santerilta kysyy eri tuotteiden määrää, kumpikin jää miettimään. "Kyllä se kolminumeroinen luku on", he vastaavat. "Ja siemenseokset päälle."

Esimerkiksi viime syksynä tila oli ainoa, jolta sai sertifioitua speltin siementä. Tarjolla on myös muun muassa syys- ja kevätruisvehnää.

Pääosa siemenestä myydään 50 kilometrin säteelle. Luomusiementä menee koko maahan.

Markku Salo toimii 40 pakkaamon omistaman Tilasiemen Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on silminnähden ylpeä siitä, että alun perin hajanainen pakkaamokenttä on 30 vuodessa onnistunut tiivistämään rivinsä.

"Ennen piti mennä lakki kourassa kysymään, saataisiinko jonkin lajikkeen edustus. Nyt jos joku haluaa lajikkeensa Suomessa menestyvän, sitä tullaan tarjoamaan meille", hän myhäilee.

Tilasiemenen edustamista lajikkeista ykkönen on tällä hetkellä mallasohra RGT Planet.

Helmikuussa yhtiö kertoi kolmesta uudesta lajikkeesta, jotka on jalostettu yhdessä tanskalaisen kasvinjalostajan Sejetin kanssa. Lajikkeita on testattu Loimaalla ja kahdella muulla suomalaistilalla.

Tilasiemen-verkostoon kuuluvien pakkaamojen yhteistyö on sujuvaa: kaikki voivat myydä myös toistensa tuotteita.

Maatalouden kustannuskriisi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt kylvösiemenen menekissä, Markku Salo kertoo.

Sertifioidun siemenen osuus Suomessa käytetystä siemenestä on noin 30 prosenttia. "Ei voi sanoa, että jokin tietty tilatyyppi käyttäisi sertifioitua siementä muita enemmän. Joskus näyttää, että sitä ostavat eniten osa-aikaiset, välillä taas isot karjatilat tai viljatilat, välillä luomutuottajat."

Tällä hetkellä pakkaamoilla jännitetään, miten monin paikoin jääkuoren alle jääneet syysviljat selviytyvät. "Jos kasvustoja joudutaan rikkomaan paljon, siemenen riittävyys voi olla ongelma", Markku sanoo.

Lue lisää:

Tilan ukrainalaistyöntekijä lähti hakemaan vaimon sukulaisia Puolan rajalta, työnantaja osti kitkarenkaat, tankkasi auton ja maksaa matkan ajalta palkan