S-ryhmä kilpailuttaa ensi kesän juures- ja perunasadon hinnat jo ennen joulua
Pakkaamoyrittäjä kokee kilpailutuksen toimineen pelättyä paremmin. Osa yrittäjistä polkee hintoja heikolla laskutaidollaan. Tuleva talvi on ratkaiseva monelle viljelijälle.
Ruokaketjun pitkissä sopimuksissa ei ole useinkaan määritelty selkeästi, missä tilanteessa ja miten hintoja voidaan tarkistaa, totesi elintarvikemarkkinavaltuutettu elokuussa. Kuva: Pekka Fali"Tänä syksynä nostettavat ja ensi talven aikana myytävät perunat on hinnoiteltu huutokaupassa, joka on käyty lähes vuosi sitten", päivitteli MTK:n johtokunnan toinen puheenjohtaja, alahärmäläinen maanviljelijä Mauno Ylinen Maaseudun Tulevaisuudessa syyskuun alussa.
Kun tuottajahinta on määritelty lähes vuosi sitten, tuottaja ei Ylisen mukaan saa korvausta lisäkuluista, joita koituu esimerkiksi ongelmallisesta kasvukaudesta.
Hän vaati kauppatapoihin muutoksia ja maatalouden kohonneiden kustannusten viemistä tuottajahintoihin.
”Vallitseva kauppatapa ei ota huomioon muutoksia markkinoilla. Tällainen kauppatapa on ihan järjetön systeemi tilanteessa, jossa kaikki tuotantokustannukset nousevat.”
Aikooko S-ryhmä tänä talvena tehdä jo sopimukset ensi kesän sadosta?
”SOK on kilpailuttanut varastoperunan, -juuresten ja -sipulin tavarantoimittajat nyt kahdelle varastokaudelle siten, että toimittajat ovat antaneet alustavat hintansa ennen joulua ja hintoja on tarkastettu satokauden jälkeen sadon ja kustannusten selvittyä”, taustoittaa tuoteryhmäjohtaja Veli-Matti Puhakka S-ryhmästä.
”Malli on toiminut hyvin ja tulemme jatkamaan toimintamallilla myös satokaudelle 2023.”
”Kilpailutusprosessi toteutetaan tavarantoimittajien pyynnöstä ennen joulua, jotta tuotantotekijöiden hankinta voidaan sopeuttaa kilpailutuksen lopputuloksen mukaiseksi. Näin toimittaja välttyy turhalta riskinotolta”, Puhakka sanoo.
Puhakan mukaan mallin idea on siinä, että ensin sovitaan kasvisten hinnat ja määrät ja sen jälkeen viljelijät voivat lähteä hankkimaan muun muassa ensi kesän siemenet, lannoitteet, polttoaineet ja sähkösopimukset.
Hän muistuttaa, että S-ryhmä tekee vihanneksissa ja perunoissa kauppaa pakkaamoiden ei suoraan viljelijöiden kanssa. Osa pakkaajista voi olla myös itse viljelijöitä.
Tehtyjä sopimuksia ja hintoja voidaan Puhakan mukaan muuttaa kesken kauden ja niin on tehty.
”Seuraamme yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa sadon valmistumista, säätä ja kustannustekijöitä tarkasti. Jo alkuvuodesta sovitun mukaisesti päivitimme tuotteiden ostohintoja nyt alkusyksystä uudelleen.”
Varastovihannesten varastointi vie paljon sähköä. ”Kun sähkön hintoihin on parempi näkyvyys, olemme valmiit keskustelemaan uudestaan ostohinnoista”, Puhakka sanoo.
Kilpailutus on mennyt paremmin kuin pelkäsimme, kertoo kahden vuoden kokemuksista tässä jutussa aiheen herkkyyden vuoksi nimettömänä pysyvä pakkaamoyrittäjä.
”Siitä on hyötyä, että hintataso on ennalta tiedossa. Tärkeää on, että jo annettuja hintoja tarkastellaan, jos on tarvetta, ennen kuin kausi alkaa.”
Yrittäjä kertoo, että korotuksia hintoihin on tullut, mutta kaikilta osin ne eivät ole kattaneet kustannusten nousua.
”Ongelma on, että korotukset ovat aina myöhässä kustannusten nousuun nähden. Tuleva talvi tulee olemaan ratkaiseva monelle viljelijälle ja luultavasti nähdään nousseista kustannuksista johtuen viljelystä luopumista.”
Yrittäjän mukaan alalla on myös toimijoita, jotka eivät osaa laskea omia kulujaan ja polkevat siten yleistä hintatasoa.
Pakkaaja näkee, että toiseen suureen kauppaketjuun verrattuna S-ryhmän malli on parempi, koska toinen ketju kilpailuttaa tuotteet viikoittain ja sinne myydään siten ”kampanjahinnoilla”.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg näkee ruokaketjun sopimuksissa korjattavaa. Valtuutettu antoi elokuussa suosituksia maatalouden kustannuskriisin ratkaisemiseksi.
”Sopimusrakenteita on syytä kehittää edelleen. Hintojen tarkistamista määrittävät sopimusehdot vaihtelevat merkittävästi”, suosituksissa sanotaan.
”Usein sopimuksissa ei ole määritelty selkeästi, missä tilanteessa ja miten hintoja voidaan tarkistaa. Erityisesti elintarvikeketjun pitkäkestoisissa, kiinteähintaisissa toimitussopimuksissa olisi tärkeää olla selkeät, ennalta määritellyt ehdot hintojen tarkistusta varten.”
”Ostajien on oltava aktiivisesti yhteydessä tavarantoimittajiinsa ja neuvoteltava näiden kanssa mahdollisista muutoksista toimitussopimuksiin”, Wikberg edellyttää.
”Ostajien on arvioitava, voivatko ne maksaa tavarantoimittajilleen korkeampaa hintaa nykyisellä kuluttajahintatasolla.”
Julkisen sektorin käytössä olevat sopimukset ovat vielä jäykempiä kuin päivittäistavarakaupan.
”Julkisille hankinnoille tyypilliset pitkät sopimuskaudet ja joustamattomat sopimusehdot vaikeuttavat elintarvikehankintoja”, valtuutettu totesi elokuussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
