Järvet ovat poikkeuksellisen matalalla kesä-heinäkuussa − ”Alhaiset vedenpinnat tulevat olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus”
Touko-kesäkuun sateet määrittävät pitkälti, miten kastelua tarvitsevan maatalouden osalta käy.Tilaajalle
Järvien alhaiset vedenpinnat vaikeuttavat veneiden rantautumista ja lisäävät karikoita. Kuva: Ilpo PaananenSuurien järvien osalta pystytään jo kesän alussa sanomaan, että vedenpinnat tulevat olemaan alhaalla, eivätkä kesän sateet tule niitä millään täyttämään normaalitasoon.
”Kesän sateilla on suuri merkitys, kuinka alas järvet laskevat”, arvioi Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Lauri Ahopelto.
”Nyt voidaan jo sanoa, että alhaiset vedenpinnat tulevat olemaan kesällä enemmän sääntö kuin poikkeus.”
Ennusteen mukaan vedenpinnat tulevat olemaan selvästi tavanomaista alempana esimerkiksi Tarjanne, Pielinen, Saimaa, Päijänne, Nuasjärvi ja Iso-Längelmävesi -järvissä.
”Näissäkin virtaamien poikkeusluvilla rajoittamisella saadaan hillittyä vedenpintojen alenemista”, Ahopelto lisää.
Ahopellon mukaan yritykset, jotka käyttävät paljon vettä, kärsivät suurimmat taloudelliset tappiot. Maataloudessa satotappiot voivat olla merkittäviä. Touko-kesäkuun sateet määrittävät pitkälti, miten maatalouden osalta käy.
”Esimerkiksi vuoden 2018 kuivuuden arvioitiin aiheuttaneen maataloudelle 400 miljoonan euron tappiot.”
Pohjavesien alhaisuuden seurauksena kasteluvettä voi olla kesäkaudella tavallista huonommin saatavilla. Tässä kasteluveden lähteellä on ratkaiseva merkitys.
”Nyt voidaan jo sanoa, että alhaiset vedenpinnat tulevat olemaan kesällä enemmän sääntö kuin poikkeus.”
Kuivuus voi aiheuttaa kaivojen kuivumisia ja heikentää vedenlaatua. Pohjavettä käyttävillä teollisuuslaitoksilla ja vesilaitoksilla voi ilmetä vedensaantihaasteita ja tarvetta lisätä vedenkäyttörajoituksia.
”Pohjavesi on myös monien purojen perusvirtaaman taustalla, joten monia puroja saattaa kuivua.”
Jokien ja purojen vesimäärien väheneminen nostaa vesien ravinne- ja kiintoainespitoisuuksia.
”Korkeissa ravinneaineiden pitoisuuksissa ja lämpötiloissa happi vähenee ja vaikuttaa myös eliöstöön.”
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousyksikön päällikkö Varpu Rajala arvioi, että vesistöjen ja rantojen kunnostuksessa järvien vedenpinnan alhaisuus voi helpottaa ruoppauksen teknistä toteutusta, mikäli se voidaan toteuttaa matalan veden aikaan.
”Myös samentuminen ja muut vesistövaikutukset voivat olla vähäisempiä.”
Yleinen käytäntö on, että vesistö- ja muiden ympäristövaikutusten takia ruoppauksia ei suoriteta 1.6.-30.8. välisenä aikana.
Suunnittelija Siiri Nyrhilä kertoo, että suurin osa mökkirantojen ruoppauksista on alle 500 kuutiometrin suuruisia, eivätkä yleensä vaadi vesilupaa. Tällöin riittää ruoppauksesta ilmoittaminen vähintään 30 vuorokautta etukäteen sekä Lupa- ja valvontavirastolle että vesialueen omistajalle.
”Mahdolliseen toteutusajankohtaan vaikuttavat myös esimerkiksi paikalliset luontoarvot.”
Suositeltu aika rannan ruoppauksille on syksy ja talvi, jolloin haitallisia vaikutuksia aiheutuu mahdollisimman vähän. Virasto arvioi ruoppauksen vesilain mukaisen luvan tarpeen.
”Mahdolliseen toteutusajankohtaan vaikuttavat myös esimerkiksi paikalliset luontoarvot. Keväällä toimittaessa pitää varmistaa, ettei lintujen pesintä ole alueella ole käynnissä.”
Vesilain mukaan vesialueen ruoppaaminen, jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 kuutiometriä, ja jollei kyse ole julkisen kulkuväylän kunnossapidosta, on aina luvanvaraista.
Luvan edellytyksenä on, että hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuviin haittoihin. Lupaharkinnassa arvioidaan myös hankkeen vaikutukset vesistöön, ympäristöön, maisemaan sekä naapureiden oikeuksiin ja etuihin.
Lupapäätös voi sisältää määräyksiä koskien työn laajuutta ja toteutustapaa, ruoppaus- ja läjitysmassojen käsittelyä ja sijoittamista, työn ajoittamista, ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja ilmoitusvelvollisuuksia viranomaisille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
