Tuottajien mielestä eläinlääkäreillä liian suuret päivystysalueet – apua ei tahdo saada ajoissa iltaisin ja viikonloppuisin

Suuret päivystysalueet ja vaikeudet saada eläinlääkäriä iltaisin ja viikonloppuisin ovat kotieläintilallisten mielestä suurimmat kunnallisen eläinlääkintähuollon ongelmat, selviää MTK ja SLC kotieläintilallisille tekemästä valtakunnallisesta kyselystä.

Huhtikuun alkupuolella tehdyllä kyselyllä selvitettiin kunnallisen eläinlääkintähuollon toimivuutta.

Tuottajilta kysyttiin, kuinka kauan eläinlääkäriltä kestää keskimäärin saapua tilalle akuuteissa hoitotapauksissa.

Vastaajista 88 prosenttia kertoi, että arkena apua sai alle kolmessa tunnissa siitä, kun otti eläinlääkäriin yhteyttä. Ilta- ja viikonloppupäivystyksissä alle kolmessa tunnissa apua sai 75 prosenttia vastaajista.

Valtakunnallinen eläinlääkintähuollon ohjelman (EHO) mukaan kiireellisen eläinlääkärinavun resurssit on mitoitettava siten, että apua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 prosentissa tapauksista.

Ohjelmassa asetetut tavoitteet eivät siten kyselyn perusteella täyty.

Lisäksi päivystysalueet on ohjelman mukaan mitoitettava niin, että 90 prosentissa tapauksista päivystävän eläinlääkärin matka eläintenpitopaikkaan on alle 100 kilometriä. Tästä etäisyydestä voidaan poiketa Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä saaristokunnissa.

Kyselyn tuloksia esiteltiin tuottajajärjestön edustajille tiistaina 25.4. Keskusteluissa tuotiin esiin muun muassa se, että monin paikoin suuret vesistöt halkovat päivystysalueita ja pidentävät näin eläinlääkärin matkaa.

Kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista vastaavat pääasiassa lakisääteiset ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Alueiden rajojen tienoilla oleville tiloille eläinlääkäri saattaisi olla lähempänä toisen alueen puolella, tuotiin esille tiistain keskustelussa.

Pääsääntöisesti eläinkääkäreihin ja heidän tekemäänsä työhön ollaan kuitenkin tyytyväisiä. Asteikolla 1–5 tuottajat antoivat elinlääkintähuolloin toimivuudelle mediaaniarvosanaksi peräti 4,1.

Kunnallista eläinlääkäriä kertoi käyttävänsä keskimäärin muutaman kerran vuodessa 44 prosenttia ja noin kerran kuukaudessa 33 prosenttia vastaajista. Lähes puolet yli 200 eläinyksikön tiloista käyttää yksityistä eläinlääkäriä jossain määrin.

Vastaajista 89 prosenttia kertoi, ettei heillä ole ollut viimeisten 12 kuukauden aikana huomautettavaa eläinlääkärin toiminnasta.

Asiat, joista tuottajilla oli huomautettavaa, selvisivät avoimista kommenteista. Sinne oli listattu vasikoiden nupoutuksien epäonnistuminen, suojavarusteiden puute sekä puutteita kirjaamisissa ja raportoinnissa.

Epäkohtia oli myös puheluihin vastaamattomuus ja se, ettei tilallisten toiveita aina kuunneltu tai eläinlääkäri arvioi väärin eläimen tarvitseman lääkityksen. Myös sijaisten kokemattomuus sekä eläinlääkärin motivaation puute ja haluttomuus joihinkin toimenpiteisiin nousivat esiin.

Tutun eläinlääkärin apu eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja parantamiseksi jää kiireen vuoksi monesti antamatta, joissain kommenteissa todettiin.

Kyselyyn vastasi 1 149 kotieläintilallista. Tuotantosuuntia ei kysytty erikseen. Vastauksia tuli lähes kaikilta 61 yhteistoiminta-alueelta.

Myös aluehallintovirastoittain tarkasteltuna vastauksia saatiin tasaisesti eri puolilta maata, kertoi kyselyn tuloksia esitellyt MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola.

Tarkoitus on, että vastaava kysely tehdään uudestaan parin kolmen vuoden kuluttua.