Raju hellekesä lisää painetta myllätä EU:n maatalousrahojen perusteita – kuivan vyöhykkeen mailta kovia vaatimuksia

EU-komission JRC-tutkimuskeskuksen tuoreet satotiedot ja -ennusteet ovat monelta osin karua luettavaa. Poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä on runnellut keskistä ja eteläistä Eurooppaa.

Erityisen pahalta tilanne näyttää Ranskassa. Ranskan maissisato on JRC:n ennusteen mukaan jäämässä yli 30 prosenttia viime vuotta heikommaksi. Kaikkien kesäviljojen sadot ovat näillä näkymin 7–30 prosenttia pienempiä kuin viimeksi kuluneen viiden vuoden keskiarvo.

Maissisato on myös Unkarissa putoamassa kolmanneksella ja Saksassakin kevät- ja kesäviljojen sadot hiipuvat 15 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa heikommiksi.

Komission alaisen tutkimuskeskuksen mukaan kuumuuden ja kuivuuden vaikutukset ovat ”vakavia” Ranskassa, Etelä-Saksassa, Pohjois- ja Keski-Italiassa, Itävallassa, Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja läntisessä Romaniassa.

Ongelmat ovat maittain kuitenkin alueellisia ja samaan aikaan Pohjois-Euroopan tilanne näyttää vähintäänkin kohtuulliselta.

Kuluneen kesän maissisato jää Ranskan lisäksi heikoksi myös muiden muassa Unkarissa ja eteläisessä Saksassa. Kuva: Mourad Allili/SIPA

Eteläisessä Keski-Euroopassa erottuu joka tapauksessa selvästi helle- ja kuivuusvyöhyke, joka on kärsinyt samoista ongelmista vuodesta toiseen. Brysselin analyyseissä haasteita ei vähätellä, mutta akuuttia konkreettista apua ongelma-alueiden maataloustuottajien on turha odottaa.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen on kesän aikana useaan otteeseen todennut, että tilannetta ”tarkkaillaan intensiivisesti”. Samaan aikaan komissiosta muistutetaan, että EU:n kriisikassa on tyhjä. Sitä on käytetty muiden muassa kohonneista lannoitteiden ja polttoaineiden hinnoista kärsivien viljelijöiden tukemiseen.

Vaikka kulunut kesä ei isossa kuvassa välttämättä ole ollut niin dramaattinen kuin maatalouden edunvalvojat antavat ymmärtää, se vaikuttaa käynnissä oleviin neuvotteluihin EU:n tulevasta rahoituskehyksestä ja CAP-maatalouspolitiikasta.

Kuivan vyöhykkeen maat tavoittelevat tulevaan kehykseen kiinteätä pottia, josta korvataan ilmaston lämpenemisen aiheuttamia haittoja. Myös korvauksiin oikeuttavia kriteereitä halutaan loiventaa.

Maatalouskomissaari Hansenin kabinetista on kuitenkin muistutettu, että jäsenmailta pitäisi saada paljon enemmän rahaa, jotta vahinkoja pystyttäisiin korvaamaan tuottajien toivomassa tavalla. Komission budjettiesityksessä maatalouden riskireservi on jo kaksinkertaistettu noin 900 miljoonaan euroon.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen vieraili heinäkuun lopussa Libramontin suuressa maatalousnäyttelyssä Belgiassa. Kuva: Claudio Centonze

Maatalousasioita Brysselissä paimentavien MT:n diplomaattilähteiden mukaan on selvää, että hellekesän kokemukset vaikeuttavat entisestään vääntöä seuraavan seitsenvuotiskauden maatalouspolitiikasta.

Tuottajien eurooppalaisen etujärjestön Copa-Cogecan puheenjohtajat Massimiliano Giansanti ja Lennart Nilsson peräänkuuluttavat tuoreessa kannanotossaan politiikkaa, joka tunnistaa ja tunnustaa maatalouden strategisen merkityksen.

EU:n nettomaksajamaiden kuusikko kokoontui viime viikolla Berliinissä ja vaati satojen miljardien leikkausta EU-komission esittämään budjettiin. Näistä vain Itävalta asettui puolustamaan maatalouden saamaa siivua.

Samaan aikaan Itä-Euroopan maat, joista lähes kaikki kärsivät kesän kuivuudesta, tyrmäävät lähes 60 prosenttia suuremman budjettiesityksen leikkaukset maataloustukiin.

Maatalouden osalta asetelmaa kartoitetaan ensi viikon alussa Irlannissa pidettävässä EU:n maatalousministerien epävirallisessa kokouksessa, johon myös komissaari Hansen osallistuu. Lokakuun puolivälin EU-huippukokouksessa selvinnee, miten suuria jäsenmaiden tai maaryhmien väliset näkemyserot tulevasta budjetista ovat.