Edelliset El Niñot ovat tuoneet tullessaan lämpöaaltoja ja kuivuutta, rikkoneet meriveden lämpötilaennätyksiä ja aiheuttaneet tulvia. Paimen auttoi vuohiaan ylittämään tulva-alueen Garissan piirikunnassa Keniassa edellisen El Niñon aikaan, lokakuussa 2023. Kuva: LUIS TATOHarvinainen ”super-El Niño” uhkaa satoja, vaikutukset voivat tuntua Suomessakin: ”Tavalla tai toisella hinnat muuttuvat”
Lähivuosista odotetaan maataloudelle etenkin trooppisilla alueilla koettelevia. Maapallon keskilämpötilaa nostavasta sääilmiöstä on povattu jopa ennätyksellisen voimakasta.TilaajalleRanskassa siipikarjaa on läkähtynyt ja Espanjassa perunaviljelmät käristyvät paahteen alla.
Euroopan lämpöaallot ovat koettelevia, mutta maailmanlaajuisesti satotasoihin mahdollisesti radikaaleimmin vaikuttava sääilmiö on vasta muodostumassa: El Niño.
Parhaillaan käynnistymässä olevan El Niño -ilmiön ennustetaan kehittyvän loppuvuoden aikana harvinaisen voimakkaaksi.
Jos ennusteiden mukainen erittäin voimakas super-El Niño toteutuu, sillä on Ilmatieteen laitoksen mukaan maapallon keskilämpötilaa selvästi nostava vaikutus.
Virallisesti El Niñon totesi alkaneeksi Yhdysvaltain liittovaltion tiede- ja tutkimusorganisaatio (NOAA) 11. kesäkuuta. Ilmiö näkyy voimakkaimmin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, kertoo tutkimuskoordinaattori Kiflemariam Belachew (PhD) Helsingin yliopistosta maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Sen vaikutukset ulottuvat kuitenkin laajemmalle.
Belachew on koordinoinut tutkimusta esimerkiksi vesipulan vaikutuksista viljelykasveihin ja paimentolaisiin kehittyvissä maissa.
Kuivuus voi vaikeuttaa rehujen saatavuutta ja nostaa hintoja. Tässä kenialaisessa navetassa lypsykarjan määrää pudotettiin merkittävästi kuivuuden takia. Kuva: Sanne KatainenEl Niño on luonnollinen sääilmiö, joka koetaan aina 2—7 vuoden välein.
Ilmiö vaikuttaa sadantaan, lämpötilaan ja sitä kautta myös kasvien ja eläinten fysiologiaan ja tuottavuuteen, hän kertoo. Sen vaikutusmekanismi perustuu meren pintalämpötilan muutoksiin Tyynellämerellä. Lämpötilamuutokset vaikuttavat ilmanpaineeseen ja sitä kautta säätiloihin.
Joillakin alueilla koetaan sen seurauksena tulvia, toisilla kuivuutta. Yleensä El Niñon aikaan lämpötilat nousevat.
Etelä-Amerikka, kuten Brasilian eteläosat, sekä Itä-Afrikka ovat El Niñon aikaan normaalia sateisempia. Brasilian pohjoisosat, kuten Amazon, taas ovat tavallista kuivempia.
Alueille saadaan suuremmalla todennäköisyydellä myös tulvia. ”Etiopiassa etelä- ja kaakkoisosissa odotetaan kovia sateita”, Belachew mainitsee.
Eteläisessä Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Karibialla taas kuivuus on todennäköisempää.
Epäsuorasti El Niño voi vaikuttaa ruuan hintaan, saatavuuteen ja elinkustannuksiin.
Kasvintuotannossa suuren riskin alla ovat lehtevät vihannekset ja mukulakasvit, kuten peruna. Herkkiä ovat myös viljat, erityisesti riisi. ”Riisi tarvitsee paljon vettä. Jos Pakistanissa ei sada, viljely on vaikeaa.”
El Niño voi heijastua myös riisin ja muiden viljojen maailmanmarkkinahintoihin.
Edellisen El Niñon aikana maissin tuottavuus putosi Afrikassa 20 prosenttia, vaikka tilanteeseen oli varauduttu.
Aina El Niñon vaikutus ei ole kuivuus: Esimerkiksi Brasilian eteläosiin odotetaan tavallista enemmän sadetta, jopa tulvia. Kuva: Niko MoisasEntäpä Suomessa? Sääilmiön suora vaikutus pohjoiselle pallonpuoliskolle on hyvin heikko, sanoo Belachew.
Vaikutukset ovat ennemmin epäsuoria.
Suomessa El Niño voi tuntua esimerkiksi kahvipaketin hinnassa. Vuosien 2015 ja 2016 El Niñon aiheuttama kahvin ruostetauti aiheutti Brasiliassa merkittäviä satotappioita.
Maissi- ja soijasatoihin iskevät satotappiot voivat vuorostaan kallistaa rehuja ja aiheuttaa markkinahäiriötä. Suomi on riippuvainen tuontivalkuaisesta, Belachew sanoo.
”Tavalla tai toisella hinnat muuttuvat. Olemme yhteydessä toisiimme.”
Jopa viljojen, kuten ohran hinta voi nousta, hän jatkaa. ”Suomessa olosuhteet viljellä voivat olla jopa paremmat, mutta tuotantopanosten, kuten lannoitteiden hinnat kalliimmat.”
El Niño vaarantaa miljoonien ihmisten toimeentulon. Suomessa esimerkiksi kahvi voi kallistua ilmiön seurauksena. Kuva: Jarkko SirkiäEl Niñoon on varauduttava ja niin on osin tehtykin, Belachew kertoo.
Durra, hirssi, bataatti ja bambaranmaapähkinä sietävät kuivuutta monilla alueilla. Esimerkiksi bataatista ja lehmänpavusta on myös jalostettu kuivuudenkestävämpiä lajikkeita.
”Meidän on työskenneltävä näiden kuivuutta sietävien kasvien kanssa. Ne ovat hätäkasveja, joita voi kasvattaa nyt.”
Viljelijät tarvitsevat tukea myös esimerkiksi veden keräämiseen, jotta kasvien kastelu ja eläinten juottaminen kuivuuden aikana onnistuu. Sateista riippuvaisilla alueilla kylvöt voivat viivästyä.
”Tarvitaan varoitus- ja varautumismenetelmiä. Siementen on oltava saatavilla ja viljelijöiden on saatava tieto El Niñon tulosta.”
El Niñon vaikutus ei ole vain negatiivinen.
Tulvivilla alueilla vesi voi heikentää satoa. Kuivilla alueilla sääilmiö voi jopa luoda suotuisat olot kulkusirkoille.
”Niitä voi olla miljardeja. Jos samat sirkkalaumat kulkisivat Helsingissä, kasvit olisivat muutamassa päivässä lehdettömiä.”
Ilmiön odotetaan jatkuvan tämän vuoden loppuun tai vuoden 2027 alkuun.
Vuosien 1997—1998 El Niño vaikutti haitallisesti miljoonien ihmisten elämään.
”Nykyisin on enemmän tietoa aiheesta. Vuosien 2023 ja 2024 tilanne hoidettiin paremmin”, Belachew kuvailee.
El Niñon vaikutus ei ole vain negatiivinen, hän huomauttaa. Paikoin ilmiö voi parantaa esimerkiksi karjan tuottavuutta.
”Mutta suurimmaksi osaksi kyllä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
