Käytännönläheisyys ja opiskelijaedut yllättivät maahanmuuttajan – ”Koulutus ei ole ollut sitä mitä odotin, mutta hyvällä tavalla”

Yhdysvaltalainen Atira Bailey-Page aloitti englanninkieliset hortonomiopinnot Lepaalla ensimmäisen ryhmän mukana kaksi vuotta sitten.

Rakkaus toi Bailey-Pagen Suomeen vuonna 2021. Hän tapasi yhdysvaltalaisyliopistossa suomalaisen miehen, he menivät naimisiin ja muuttivat Suomeen. Yliopistotutkinto jäi vuoden verran kesken Yhdysvalloissa koronaviruksen vuoksi.

Muutaman vuoden Suomessa oltuaan Bailey-Page etsi netistä englanninkielisiä koulutusohjelmia ja löysi Lepaan uuden hortonomikoulutuksen. Ala kiinnosti, sillä hän on opiskellut aikaisemmin biologiaa Yhdysvalloissa. Vanhat SAT-testitulokset olivat vielä käyttökelpoisia, ja hän pääsi aloittamaan opinnot syksyllä 2024.

Osalla opiskelijoista on pitkä matka Lepaan kampukselle. Bailey-Pagekin kulkee opintoihin Keravalta, mutta pitää sitä vaivan arvoisena.  Kuva: Rami Marjamäki

Moni asia suomalaisessa korkeakoulussa on tullut yllätyksenä.

”Koulutus ei ole ollut sitä mitä odotin, mutta pelkästään hyvällä tavalla. En ollut ajatellut, että tämä olisi niin käytännönläheistä, koska en ymmärtänyt yliopiston ja ammattikorkeakoulun eroa”, Bailey-Page kertoo.

Yhdysvaltalaisen ja suomalaisen korkeakoulun ero on suuri. Suomessa tehdään enemmän ryhmätehtäviä ja käytännön harjoituksia.

”Kirjalliset tehtävät tehdään täällä vapaammin. USA:ssa opettajat kertoivat todella tarkkaan, miten tehtävät pitää tehdä. Suomessa opettajat tarjoavat materiaalit ja tehtävät, ja ne saa suorittaa siten, miten itse ymmärtää tehtävänannon”, Bailey-Page kertoo.

Yliopistokulttuurissa on myös muita eroja. USA:ssa koulun henki ja henkeä nostattavat tapahtumat ovat olennainen osa kokemusta. Suomessa samanlaista kulttuuria ei ole.

Yllätyksenä tuli myös koulun sijainti. Hakuvaiheessa Bailey-Page luuli, että koulu sijaitsee Hämeenlinnassa. Opintojen alussa hän asui Lahdessa, josta oli yli kahden tunnin matka Lepaalle. Nyt koti on Keravalla, josta hän matkustaa ensin junalla Hämeenlinnaan ja jatkaa siitä bussilla Lepaalle.

”Monen tunnin matkustaminen joka päivä on raskasta, ja joudun heräämään todella aikaisin päästäkseni tänne, mutta se on vaivan arvoista, koska opinnot ovat mielekkäitä ja haluan todella opiskella täällä”, Bailey-Page hymyilee.

Suurin osa luokkakavereista asuu lähempänä Lepaata esimerkiksi Parolassa tai Hämeenlinnassa, mutta jotkut jopa Helsingissä asti.

Bailey-Page kiittelee suomalaista opiskelijakorttijärjestelmää, jonka ansiosta opiskelijat otetaan huomioon lähes kaikkialla ravintoloista museoihin.

Opiskelu on hyvin käytännönläheistä.  Kuva: Rami Marjamäki

Perheperusteisen viisumin ansiosta Bailey-Page ei joudu maksamaan lukukausimaksuja. Sen ansiosta hän ei joudu hakemaan opintojen oheen töitä.

Opintoihin kuuluvan harjoittelun päättymisen jälkeen suunnitelmissa on levätä ja kerätä voimia ensi lukuvuotta varten.

Tutkinnon jälkeinen tulevaisuus on vielä auki. Yksi vaihtoehto on jatkaa opintoja ja suorittaa maisterintutkinto kasvitieteestä.