Suomesta tahdotaan viinintuottaja – se on olosuhteiden puolesta mahdollista, mutta byrokratia jumittaa yhä

Hallitusohjelmassa lähtökohtaisesti tuetaan suomalaisen viinintuotannon kehittämistä, mutta käytännössä uudistukset junnaavat. Olosuhteiden puolesta viinintuotanto olisi mahdollista.

Suomessa olisi potentiaalia tuottaa laadukasta kotimaista viiniä ja tällä tavalla voitaisiin elävöittää maaseutua, sanoo Suomen Viininkasvattajien hallituksen puheenjohtaja Kari Latvus.

Yhdistyksellä on noin 140 jäsentä. Osa haaveilee viinin myymisestä suoraan tilalta, mutta toistaiseksi tämä ei onnistu.

”Suomen oma kansallinen lainsäädäntö sanoo, että tilaviiniä ei saa tehdä viinirypäleestä. Kaikki muut marjat ja kasvin osat ovat sallittuja tilaviiniä varten”, Latvus kertoo.

Omaan käyttöön viiniä saa tehdä myös rypäleistä, mutta myynti tilalta on kiellettyä. Tuotteita saisi myydä myös Alkossa, jos juomat kelpaavat yhtiön valikoimaan, mutta tällöin vastaan tulee toinen ongelma.

Koska Suomi ei ole EU:n viinintuottajamaa, täällä rypäleistä tehtyä viiniä ei saa kutsua viiniksi vaan viinirypäleistä käymisteitse valmistetuksi miedoksi alkoholijuomaksi. Alkossa tällaiset tuotteet sijoitettaisiin muihin alkoholijuomiin.

Suomen Viininkasvattajien hallitus julkaisi heinäkuun alussa kannanoton, jonka mukaan Suomen listautumista EU:n viinintuottajamaaksi tulisi edistää erillään muista alkoholipolitiikan hankkeista.

Aloite listautumisesta on maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) pöydällä, ja Latvuksen mukaan ministeri tuntuu panttaavan sen eteenpäin viemistä.

”Pieni mysteeri, mikä hallituksen sisällä on tahtotila. Todennäköisesti sisäistä vääntöä, koska muuten aloite olisi mennyt jo eteenpäin”, Latvus toteaa.

Hänen mukaansa keskustelu on pyörinyt pitkälti viinien ruokakauppoihin saamisen ympärillä.

Suomeen sopisi erityisesti kuohuviinin tuotanto, sillä siinä marjojen ei tarvitse olla kovin kypsiä. Kuva: Carolina Husu

Ministeri Essayah kommentoi asiaa STT:lle sähköpostilla. Hänen mukaansa viinintuottajamaan statuksen hakeminen on osa hallituksen alkoholipolitiikan kokonaisuutta ja siksi sen edistäminen siinä asiayhteydessä on mielekästä.

”EU:n viinintuottajamaan statuksen hakeminen on kirjattuna hallitusohjelmaan, jota koko ajan toteutetaan.”

Essayah kiertää kysymykset siitä, mitkä ovat hänen mahdollisuutensa vaikuttaa alkoholilainsäädännön uudistamisen ja viinintuottajamaan statuksen hakemisen nopeuteen sekä miten hän vastaa syytökseen siitä, että panttaa hanketta.

Essayhin mukaan työskentelytahti ministeriössä ja valtioneuvostossa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan kiivas ja aiheeseen liittyviä taustoituksia on jo tehty. Hän sanoo, että viinintuottajia on toistaiseksi Suomessa hyvin vähän ja viinintuottajamaan status vaikuttaisi siihen, millä nimellä juomia saa markkinoida, ei varsinaiseen tuotantoprosessiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi aikoo hakea EU:n viinintuottajamaiden listalle tällä hallituskaudella. Hakemus tulee jättää ennen seuraavan viisivuotisen maatalouskauden alkua vuonna 2028.

Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan sähköpostitse STT:lle, että tarkkaa aikarajaa prosessin etenemiselle on vaikea määrittää.

Ministeriön markkinayksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen kertoo, että viinintuottajamaat luetellaan yhteisen markkinajärjestelyasetuksen liitteessä, johon komissio esitti EU:n tulevan monivuotisen rahoituskauden paketin yhteydessä muutoksia.

Asetusmuutosta käsitellään nyt EU-toimielimissä, ja samassa yhteydessä voidaan esittää Suomen lisäämistä viinimaiden listaan. Asia päätetään osana kokonaispakettia ja asetuksen pitää olla hyväksyttynä ennen seuraavan kauden alkua, Miettinen kirjoittaa.

Tämä köynnös kasvoi Uudellamaalla Tuusulassa. Lajike on pohjoisiin oloihin Latviassa jalostettu Zilga. Kuva: Kari Salonen

Olosuhteiden puolesta viinin tuottaminen Suomessa olisi jo mahdollista ainakin tietyissä osissa maata.

Latvus arvioi, että Suomessa on useita paikkoja ja alueita, jotka sopivat hyvin viininviljelyyn. Viiniköynnökset eivät vaadi kovin ravintorikasta maata vaan kasvavat melko karuissa olosuhteissa.

Otollisimmat viininviljelyalueet ovat Latvuksen mukaan rannikolla ja pääasiassa eteläisessä Suomessa. Hyviä paikkoja voisi löytyä esimerkiksi Ahvenanmaalla sekä Länsi- ja Itä-Suomen rannikoilla.

Kasvukausi on 20 vuodessa pidentynyt kuukaudella. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä Suomessa lämpötilojen odotetaan nousevan. Toisaalta viinilajikkeita kehitellään jatkuvasti, ja osa niistä pärjäisi aiempaa pohjoisemmassa.

Varsinkin kuohuviinin valmistamiseen Suomi on Latvuksen mukaan erittäin potentiaalinen paikka, sillä kuohuviinissä rypäleiden ei tarvitse olla erittäin kypsiä.

Latvuksen mukaan suurempiin investointeihin uskalletaan tiloilla ryhtyä vasta kun on varmaa, että viinin tuottaminen ja myyminen viininä on Suomessa sallittua. Hänen arvionsa mukaan tuosta hetkestä menee noin viisi vuotta ennen kuin laadukkaita kotimaisia viinejä on aidosti tarjolla.

”Toivoisin, että alkuun voisi myydä tarhoilta. Pieniä tuottajia, jotka voisivat virkistää pieniä maaseutupaikkoja ja maatilamatkailua”, Latvus kuvailee.

Jäsenkyselyn pohjalta Viininkasvattajien jäseninä on muutamia kymmeniä tiloja, jotka voisivat potentiaalisesti myydä tarhalta siellä tuotettua viiniä ihan lähivuosinakin, mikäli tämä sallitaan laissa.