

Mustaherukkaa, ruusukvitteniä, variksenmarjaa.
Rypäleviineihin tottuneet vieraat saavat Lepaan viinitilalla nähdä, kuinka monimuotoinen viinien maailma voi olla.
Suomen valttikortteja ovat puhtaat ja harvinaisemmat raaka-aineet, kuten luonnonmarjat.
Ensisijaisesti viinitila on kuitenkin oppimisympäristö, kertoo vararehtori Soile Viljakka. ”Kaupallinen tuotanto tulee koulutustoiminnan kyljessä.”
Osa opiskelijoista suorittaa koko tutkintoa, osa opiskelee tuotekohtaisesti esimerkiksi liköörien tai pienpanimo-oluiden valmistusta.
”Tällä hetkellä suosituimpia ovat pienpanimo-oluet ja tisleet, pääasiassa gini.”
Pitkään toivottu panimo saatiin tilalle muutama vuosi sitten ja nykyisin hyllyistä löytyy myös Lepaan omia oluita.
Oluet ovat olleet hyvin kysyttyjä, Viljakka kertoo.
Tällä hetkellä viinirypäleistä valmistetun viinin tilamyynti ei ole viini-tittelin alla mahdollista.
”Tällä hetkellä suosituimpia ovat pienpanimo-oluet ja tisleet, pääasiassa gini.”
Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina: Suomen tavoitteena on liittyä viinimaiden joukkoon vuonna 2028.
Toistaiseksi viinirypäleistä on tehty tilalla vasta kokeiluja.
”Odotamme statusta kovasti. Suomessa on todella paljon rypäleharrastajia, syvällä asiassa olevia henkilöitä. Pienimuotoiset koulutukset ovat aina ihan täynnä.”

Viljakka tuli Lepaalle töihin puutarha-alan opettajaksi vuonna 1989. Tuolloin paikka näytti vielä tyystin erilaiselta.
Nykyisen viinitilan päärakennuksessa ravintoloineen märehti lypsykarjaa ja Lepaalla toimi puutarhaoppilaitoksen lisäksi emäntäkoulu, jonka toimintaan liittyen alueelta löytyi myös päiväkoti, jossa opeteltiin lastenhoitoa.
Kun viinintuotanto Suomessa tuli mahdolliseksi vuonna 1995, navetta saneerattiin viinitilakäyttöön.
Oppia alalle saatiin muun muassa unkarilaisilta viinimestareilta. Osa tilan pelloista muutettiin golfkentiksi 2000-luvun taitteessa. Kuminaa, syysvehnää ja kevätohraa on pelloilla edelleen yhteensä noin 45 hehtaarin verran.
Avomaavihannesten viljely taas on kannattavuuden heikennyttyä supistunut niin, että jäljellä on enää opiskelijoita varten ylläpidettävä näytemaa.
”Opiskelijoiden kannalta on hyvä, että he näkevät puutarhavihannesten kasvattamisen eri työvaiheita.”

Puutarhanäyttely on Lepaan viinitilalle vuoden huippukohtia. Tila tekee tapahtuman kanssa tiivistä yhteistyötä.
Esillä on alan viimeisin tieto ja tekniikka, jonka avulla opettajat voivat täydentää omia opetusmateriaalejaan.
Paikalla on noin 200 yritystä, joten opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet verkostoitua ja löytää harjoittelu- tai jopa työpaikkoja.
Nykyisin ammatilliset oppilaitokset tekevät yritysten kanssa myös yrityskohtaisia kumppanuussopimuksia.
Itse näyttelyyn on viinitilalta vajaan kilometrin kävelymatka.
Lepaan oppilaskunta hoitaa alueella osastoja, näyttelyhuoltoa, pysäköinnin ohjausta sekä kahvila- ja ruokailupisteitä.
Suomella on rypäleviinin lisäksi muitakin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Täällä voitaisiin tuottaa maailmanluokan liköörejä, kertoo myymälävastaava Leena Linna.
”Melkein saimme liköörien ulosmyynnin läpi, niitä kovasti kysyttäisiin. Liköörin tilamyynti tyssäsi kuitenkin byrokratian rattaisiin. Edelleen tuotteiden alkoholipitoisuudessa on 13 prosentin myyntiraja, kun kauppaa tehdään viinitilan myymälässä”, Viljakka jatkaa.
Lepaan kotimaisia liköörejä ja muita väkevämpiä tuotteita pitääkin toistaiseksi osata etsiä Alkon tilausvalikoimasta.
Viinitila on osa Hämeen ammatti-instituuttia (HAMI)
Elintarvikejalostajan ammattitutkintoa alkoholijuomien osaamisalalla tai sen osia opiskelee 70—80 opiskelijaa vuosittain
Viinien pääraaka-aineet ovat omena ja herukka. Omenaa kaupallisessa tuotannossa vajaat 20 lajiketta. Näytemaakokoelmassa kaikkiaan 70—80 erilaista lajiketta.
Hämeen ammatti-instituutilla on alueella myymälä, golfkenttä ja pienpanimo
Lepaan viinitila on auki puutarhanäyttelyn aikana joka päivä klo 9—19. Poikkeuksena on torstai, jolloin myymälä suljetaan klo 17.
Viinitilalla on puutarhanäyttelyn aikana lounasmahdollisuus ennakkovarauksella. Varauksen voi tehdä sähköpostitse: lepaa-myynti@hamk.fi