Suomi hakee mukaan viinimaiden joukkoon − paljon pitää kuitenkin vielä tapahtua, että siihen päästään
Nykyinen lainsäädäntö käytännössä estää taloudellisen yrittäjyyden tältä sektorilta, sanoo Viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja.Tilaajalle
Kuva: Sanne KatainenSuomi tahtoo mukaan Euroopan viinimaiden joukkoon.
Viinintuottajamaan statuksen hakeminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.
”Olettaisin, että aloite menee komissiolle tänä vuonna”, pohtii Viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja Kari Latvus.
Suomessa aloite aiheesta tehtiin vuonna 2022. Kehitys on myönteinen, Latvus linjaa.
”Nykyinen lainsäädäntö käytännössä estää taloudellisen yrittäjyyden tältä sektorilta.”
Nykyisellään rypäleistä tehtyä viiniä ei saa Suomessa nimittää viiniksi saati myydä viininä. Viinintuotannon kaupallistaminen on siis käytännössä mahdotonta, Latvus toteaa.
Suomalaiset ”viinit” löytyvät nykyisin Alkossa hyllystä ”muut alkoholijuomat” -nimikkeen alta.
Lisäksi laki edellyttää, että pullossa on oltava merkintä, jossa kerrotaan kyseessä olevan mieto käymisteitse valmistettu alkoholijuoma.
Tähtäin on vuoden 2028 cap-uudistuksessa (cap = EU:n yhteinen maatalouspolitiikka).
Jos kaikki etenee suunnitellusti, Suomi on uudistukseen mennessä EU:n viinintuottajamaa. ”Sitten voidaan ruveta merkittävästi kehittämään”, Latvus pohtii.
Viininkasvattajat-yhdistyksellä jäseniä on noin 130 ja kaupallisesti toimivia kymmenkunta.
”Aika iso osa piti mahdollisena, että lähitulevaisuudessa viinin tuotantoon on kaupallista intoa”, Latvus kertoo.
Laadukkaimpia viinejä voisi Suomessa tehdä roseesta ja kuohuviinistä, Latvus pohtii. Sama kehitys on nähty Englannissa.
”Hyvää, vahvaa punaviiniä Suomen ilmasto ei meinaa avomaalla kypsyttää kesän aikana.”
Kasvihuoneissa viljellyt viinit tosin tarjoavat uusia mahdollisuuksia, hän täydentää.
Kuohuviinin perustana olevan viinin ei myöskään tarvitse olla aromaattinen kuten hyvän valkoviinin.
Ahvenanmaalla kuohuviiniä on valmistettu jo pitkään.
Kaikki muutokset eivät kuitenkaan vaadi viinimaastatuksen saamista.
Suomessa laki sallii tilaviinin valmistuksen. Rypäleistä tehtyjen viinien teko ei sen sijaan tällä hetkellä onnistu.
”Jostakin syystä tilaviiniä saa tehdä kaikista marjoista ja kasvinosista, mutta ei viinirypäleistä.”
Tilaviini-statuksen laajentaminen myös viinirypäleistä tehtyihin puna- ja valkoviineihin helpottaisi Latvuksen mukaan ratkaisevasti niiden tuotantoa ja myyntiä.
Suomessa vietetään Viinitarhapäivää sunnuntaina 25.8. Päivän aikana on mahdollisuus vierailla viinitarhoilla klo 13—16. Tietoa avoinna olevista viinitarhoista osoitteesta www.viininkasvattajat.fiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
