Ihmisen on kai mahdoton lakata hämmästelemästä sitä, kuinka nopeasti aika kuluu. Ensin talvi tuntuu loputtomalta.
Sitten yhtäkkiä oras työntyykin jo maasta, suvivirsi soi ja kesäpäivät kuluvat niin että korvissa humisee.
Ajan kulkuun havahtui taannoin myös Antinmäen tilan isäntä. Siitä muistutti työteliäiden ministerivuosien lomassa kasvanut lapsi.
”Likka on 10-vuotias ja olen ollut koko hänen elämänsä ajan pois kotoa. Jos olisin vielä yhden kauden, hän olisi 15-vuotias ja se olisi sitten game over”, Jari Leppä kuvailee. ”Jos aika yleensä on, niin aika olla hänen kanssaan on nyt.”
Arkadianmäen sijaan Lepän voi löytää nyt päivästä ja hetkestä riippuen perheen kanssa olon ohessa Valtran, hitsauskahvan tai lantakolan varresta. Mikkelin Farmariinkin hän menee vaihteeksi isännän roolissa.
Entinen maa- ja metsätalousministeri tervehtii toimittajavieraita kättelyn sijaan kotitilallaan Pertunmaalla nyrkkitervehdyksellä.
”Vielä ei ole korona iskenyt.”
Hymy on kuin isännäksi palanneella poliitikolla ainakin.
”Kyllä oli makeeta päästä kevättöihin. Ja kohta pääsee päästelemään säilörehun teossa.”
Jos ministerinä riitti haasteita, niitä tarjoaa myös kotitila. Parhaina vuosina oma sato riittää ruokkimaan karjan. Viime vuosi ei niihin lukeutunut. Nurmi menestyi, mutta viljasato jäi heikoksi.
Pahimmat lohkot kylvettiin kolme kertaa ja siitä huolimatta ei tullut mitään, Leppä kuvailee.
”Se opetti, ettei uusintakylvöjä kannata viljalla tehdä.”
Mutta miksi viljat epäonnistuivat? Sitä hän on kysynyt itseltään.
”Orastuminen oli tosi hyvä, kasvukunto hyvä, vesitalous hyvä. Siitä huolimatta viljat tukehtuivat.”
Tällä hetkellä Lepän teoria on, että sade tuli lopulta niin kovalla voimalla ja niin viistoon, että vesi hakkasi maan tiiviiksi.
Nurmien menestystä siivittää monimuotoisuus: Antinmäen tilan pelloille kylvetään seosta, jossa on 12 eri lajia tai lajiketta. ”Maan kasvukunto paranee, kun on erisyvyisiä juuria. Nurmet ovat tosi tiheitä.”
Kivijalkoja on maidontuotannon lisäksi talousmetsissä ja maatilamatkailussa.
”Osa mökeistä on pitkä- ja osa lyhytaikaisessa vuokrauksessa. Töitä on riittävästi”, Leppä tiivistää. Ennen vuokralaisista oli 30 prosenttia venäläisiä, mutta ei enää.
Vanhan navetan ylisillä on mukavan viileää. Leppä osoittaa vanhoja hevosvetoisia työkoneita, joita lepää pehmeässä hämärässä useita. Vielä hänen lapsuudessaan osalle niistä oli käyttöä.
”Aina joskus kaupan suunnalta tulee viestiä, että maatalouden rakennekehitys on liian hidasta. Olen erittäin eri mieltä – se on ollut ihan älyttömän rajua.”
Pihalla Lepän pariskunta esittelee innokkaasti tyttärensä Aleksandran maatiaiskanoja. Ne ovat niin kesyjä, että hyppäävät kyytiin, kun tytär lähtee pyöräilemään.
Tytär hoitaa kanat aina ennen kouluun lähtöä. Taskurahoja hän tienaa myymällä niiden munia.
Sukuselvityksiä Antinmäen tilalta löytyy vuoteen 1539 saakka. Tytär edustaa 18. sukupolvea.
”Emme katso asioita vuosineljänneksittäin, vuosittain tai edes viisi vuotta kerrallaan, vaan sukupolvi eteenpäin. Niin on ajateltu ja tullaan aina ajattelemaan.”
Maidontuotantoon, metsätalouteen ja matkailuun keskittynyt tila Pertunmaalla Etelä-Savossa.
Sukutila perustettu vuonna 1539.
Tilan 17. isäntäpari ovat Jari ja Katriina Leppä.
Pariskunta viljelee myös Katriinan Kangasniemellä sijaitsevaa kotitilaa, Hyväniemeä.
Ay-lypsykarja pihattonavetassa, johon mahtuu yhteensä noin 150 eläintä. Käytössä VMS 310 -lypsyrobotti.
Jalostuskarja, tilalle ei tule lainkaan ostoeläimiä, vaan ainoastaan spermaa ja alkioita.
Matkailuyrittäjyyttä tehdään LeppäLomat-nimisen mökkivuokrausyrityksen kautta. Mökit sijaitsevat Pertunmaalla ja Kangasniemessä.
Lue lisää:
