A-Rehun toive toteutui, herneala on nyt ennätyssuuri
Suurin syy alan kasvuun on Ukrainan tilanne ja sen vauhdittama lannoitteiden hintojen nousu.
Taneli Marttila viljelee itsekin hernettä. Se on hyvä lisä viljelykiertoon, hän sanoo. Kuva: Timo AaltoRehuherneen tilanne näyttää lupaavalta, A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila kertoo tyytyväisenä. ”Viljelyala on kasvanut ja ympäri Suomea on vahvoja kasvustoja. Ihan toinen lähtökohta kuin vuosi sitten.”
Vuosi sitten Marttila totesi, että herneen viljelyala voitaisiin Suomessa tuplata, eikä menekki olisi vielä ongelma.
Nyt hernettä kasvaa 34500 hehtaarilla eli isommalla alalla kuin koskaan. Viime vuoteen verrattuna ala on puolitoistakertainen.
Suurin syy alan kasvuun on Ukrainan tilanne ja sen vauhdittama lannoitteiden hintojen nousu, Marttila toteaa. ”Hernettä ei käytännössä tarvitse lannoittaa juuri lainkaan, kunhan huolehtii, että kaliumia riittää”, hän muistuttaa.
Atria-ketju on jo vuosia pyrkinyt määrätietoisesti korvaamaan tuontisoijaa kotimaisella valkuaisella. ”2016 ilmoitimme, että haluamme isosti hernettä ja siten loimme hernemarkkinan”, Marttila toteaa.
Helmikuussa 2020 A-Rehu ilmoitti, että sen herneen käyttö ohitti jo soijan käytön. Vuoden 2020 loppuun mennessä soijan käyttöä oli onnistuttu pienentämään 40 prosenttia.
Vuonna 2020 Suomen herneala nousi edellisen kerran ennätykseen, lähes 25000 hehtaariin, mutta viime vuonna se hiukan notkahti.
Marttila kertoo, että Atria-ketju pyrkii hiilineutraaliin ruoka- ja kotieläintuotantoon viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Kotimainen valkuainen on tärkeä osa tavoitetta.
”Mitä enemmän saamme hernettä, sitä nopeammin saamme soijan käytön lähelle nollaa.”
Marttila uskoo, että tämän vuoden isolle hernesadolle löytyy markkinat. ”Kotimaisesta valkuaisesta ovat kiinnostuneita kaikki.”
A-Rehun hinnoittelumalli on tuonut yrityksen sopimustuottajille mukavia nousuja.
"Meillä sopimustuottajat saavat takuuhinnan, joka on herneellä tällä hetkellä 290 euroa tonnilta. Sen alle hinta ei missään markkinatilanteessa mene”, Marttila kertoo. Ylöspäin hinta sen sijaan liikkuu.
Esimerkiksi tällä hetkellä A-Rehun hintanoteeraus herneelle on 350 euroa tonnilta, ja sopimustuottajat saavat sen.
Viime vuonna A-Rehun herneen takuuhinta oli 200 euroa. Korkeimmillaan yrityksen ostohinta oli toukokuussa, 460 euroa tonnilta. Sopimusviljelijä sai siis silloin herneestään 260 euroa yli takuuhinnan.
Pysyykö herneala näin suurena, jos lannoitteet lähtevät halpenemaan?
Sitä Marttila ei uskalla ennustaa. Hän uskoo kuitenkin, että herne on tullut monelle tilalle jäädäkseen.
Marttila on itse sivutoiminen viljelijä. Hän on kokeillut tilallaan Kurikan Jurvassa ”vaikka mitä”. Herne on yksi niistä, jotka ovat tulleet jäädäkseen.
”Viljelijät kokeilevat aina uutta. Osa heittää kasvin heti sivuun, jos tulee joku ongelma. Uutta kasvia pitäisi kuitenkin aina viljellä vähintään 3‒4 vuotta, ennen kuin sen tuntee.”
Marttila itse pitää muun muassa siitä, että herne sitoo maahan typpeä ja tekee viljelykierrossa maaperälle todella hyvää.
- Osaston luetuimmat
