Suomesta on marraskuun aikana löytynyt useita laulujoutsenia, joissa on todettu korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssavirus.
Tuoreimmat tapaukset on todettu 14.11. Oulussa, Virolahdella, Puolangassa ja Haapajärvellä, kertoo Ruokavirasto.
Virolahdella yli kymmenen joutsenta oli havaittu kuolleena tai sairaana itärajan läheisyydessä Kiiskijärvellä.
”Tilanne ei ole erityisen huolestuttava. Lintuinfluenssaa on esiintynyt luonnonvaraisissa linnuissa jo muutaman vuoden, toki vuodenaikojen ja vuosien välillä on eroja”, sanoo Ruokaviraston eläintautien valvonnan erityisasiantuntija Tiia Tuupanen.
Esimerkiksi viime vuosi oli rauhallinen. Suomessa todettiin yksi tapaus eikä epidemia ollut yhtä laaja kuin sitä edellisenä vuosina muualla Euroopassakaan.
Tänä syksynä koko Euroopan alueella lintuinfluenssatapausten määrä on kasvanut voimakkaasti. Saksassa tartuntojen ja niiden vuoksi lopetetun siipikarjan määrät ovat nousemassa hyvää vauhtia yli vuoden 2021 ennätyslukujen.
Joutsen on Tuupasen mukaan yksi yleisimmistä luonnonvaraisista linnuista, joilla tautia todetaan. Sille ei ole yhtä selittävää tekijää.
”Laulujoutsen on iso lintu, johon kiinnittää herkästi huomiota, kun sellainen löytyy kuolleena”, Tuupanen arvioi. Suurin osa muuttolinnuista on jo lähtenyt Suomesta, laulujoutsen on yksi viimeisimmistä, mikä osaltaan selittää suuria havaintomääriä juuri tässä lajissa.
Länsi-Euroopassa lintuinfluenssaa on havaittu erityisesti kurjissa.
Ruotsissa tauti on jo levinnyt siipikarjatiloille.
”Suomessa tilanne ei ole sama. Luonnonvaraisia lintuja on kokoontunut Etelä-Ruotsiin talvehtimisalueelle, mikä on vaikuttanut taudin leviämiseen”, Tuupanen sanoo.
Siipikarjatilallisten on siitä huolimatta oltava valppaana ja estettävä lintujen kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin, Tuupanen muistuttaa.
Laulujoutsenten muutto on edelleen käynnissä, ja lintuja pitävien kannattaa olla tarkkana erityisesti, kun isoja parvia liikkuu lähettyvillä.
Siipikarjan ja muiden lintujen pitäjien tulee huolehtia hyvästä tautisuojauksesta, jotta tartunta ei leviäisi lintujen pitopaikkaan. Lintujen pitäjien tulisi huolehtia muun muassa siitä, että linnut eivät pääse tekemisiin luonnonvaraisten lintujen kanssa, lintujen rehut ja juomavesi on suojattu luonnonvaraisilta linnuilta ja lintujen pitopaikkaan kuljettaessa vaihdetaan suojavaatteet ja jalkineet sekä pestään kädet.
Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Älä koske kuolleisiin lintuihin paljain käsin. Älä vie sairaita luonnonvaraisia vesilintuja tilaan, jossa on muita lintuja, äläkä hoida luonnonvaraisia lintuja paikassa, jossa pidetään lintuja kotieläimenä. Jos havaitset luonnonvaraisten lintujen joukkokuoleman tai -sairastumisen, ota viipymättä yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin.
Lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen luonnonvaraiseen lintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Tartunta voi kuitenkin johtaa hyvin vakavaan tautiin, joten on tärkeää välttää altistumista virukselle sairaiden tai kuolleiden eläimien kautta.
Lähde: Ruokavirasto