Piskuiset karjat, suuri tuotos: Suomi haastaa maitomäärissä Tanskan jättitilat

Suomalaisen maitotilan keskikoko on alle neljäsosa tanskalaisesta, mutta tuotoskisassa pärjäämme loistavasti.

Suomalaisten tuotosseurantakarjojen keskituotos oli viime vuonna 10 030 kiloa maitoa lehmää kohti vuodessa. Tanskassa vastaava luku oli 10 571 kiloa.

Mutta kun verrataan energiakorjattua tuotosta eli lukua, jossa painotetaan maidon arvo-osien määrää, vertailu keikahtaa toisin päin ja Suomi johtoon.

Länsinaapuri Ruotsi ei yllä Suomen lukuihin, eivät myöskään Ranska, Saksa ja Puola.

Tulokset käyvät ilmi ProAgrian keskiviikkona julkistamista viime vuoden tuotosseurannan tuloksista.

Erot karjojen koossa ovat kiinnostavia. Suomessa tuotosseurantakarjan keskikoko oli viime vuonna 56 lehmää. Ruotsissa keskiarvo oli 97 ja Tanskassa 248 lehmää.

Erot ovat isoja Suomen sisälläkin.

Tuottavimmat ja suurimmat karjat löytyvät Ahvenanmaalta. Siellä tuotosseurantatilan keskikoko on 86 lehmää ja keskituotos 10 755 kiloa. Tosin tiloja alueella on niin vähän, että pienetkin muutokset heilauttavat keskiarvolukuja.

Isoista ProAgria-alueista Keski-Pohjanmaa, Oulu ja Itä-Suomi yltävät keskituotoksessa yli 10 000 kilon. Karjakoossa Ahvenanmaata seuraavat Etelä-Pohjanmaa ja Österbotten 64 lehmällä.

Karjat ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Lypsykarjan tuotosseurantaan kuuluu 80 prosenttia Suomen kaikista lehmistä.

Robotti lypsää jo 55 prosenttia suomalaisten tuotosseurantatilojen maidosta. Kymmenen vuotta sitten osuus oli 21 prosenttia.

Keskituotokset ovat korkeimmat niillä tiloilla, joilla lehmät lypsetään kolme kertaa vuorokaudessa, mutta näitä tiloja on vain parikymmentä. Robottitilat eivät häviä niille paljonkaan.

Vielä 20 vuotta sitten ayrshire oli Suomen maidontuotannon perusrotu. Sen osuus on laskenut siitä lähtien koko ajan. Vuonna 2018 holstein ohitti ay:n, ja nyt holsteinien osuus tuotosseurantakarjoissa on jo lähes 59 prosenttia.

Kyseessä on melkeinpä kahden kauppa, sillä muita rotuja on hyvin vähän. Suomenkarjan osuus on pysynyt 0,6–0,7 prosentissa. Jerseytä on 0,8 prosenttia ja kaikkia muita rotuja yhteensä 0,6 prosenttia.

Viime vuosi oli yksi historian kovimpia kustannusnousultaan, kehityspäällikkö Petri Koivisto ProAgriasta kertoi tulosten julkistamisseminaarissa. Eniten kallistuivat lannoitteet ja joillakin tiloilla sähkö. Myös rehujen hinta nousi.

Onneksi myös tuottajahinta lähti rivakkaan nousuun. Koiviston mukaan viime vuosi olikin loppujen lopuksi maitotiloille kohtuullisen hyvä. Jotkut tekivät jopa erinomaista tulosta, mutta tilakohtainen vaihtelu on iso.

Omavaraisuuden merkitys korostui, samoin taito ennakoida ja reagoida nopeasti.

Muutoksia on varmasti edelleen tulossa, Koivisto totesi. Niiden nopeutta on vaikea arvioida, joten talouden suunnittelu niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä on tärkeää.