Tilojen määrä vähenee ja pinta-ala kasvaa – keskikoko nyt 57 hehtaaria

Maatilojen ja puutarhayritysten lukumäärä väheni vuonna 2025 edellisestä vuodesta 1 143 yrityksellä, mikä vastaa noin 2,8 prosentin muutosta edellisestä vuodesta. Tieto ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) maatalous- ja puutarhayritysten rekisteristä.

Kehitys on ollut samansuuntaista jo pitkään: kymmenessä vuodessa tiloja on lopettanut noin 10 000. Vaikka tilojen määrä vähenee, yksittäiset tilat ovat yhä suurempia.

Muu kasvinviljely on nykyään yleisin maatilojen tuotantosuunta.  Kuva: Petteri Kivimäki

Keskimääräinen tilakoko on nyt 57 hehtaaria. Keskikooltaan suurimmat tilat löytyvät Varsinais-Suomesta, missä pinta-ala on keskimäärin 71 hehtaaria. Seuraavaksi suurimpia tilat ovat Pohjois-Pohjanmaalla, missä keskikoko on 70 hehtaaria.

Yleisin kokoluokka on 25–50 hehtaaria, johon kuuluu 22 prosenttia kaikista maa- ja puutarhatiloista.

Tilat hyödyntävät aiempaa enemmän vuokramaata. Käytössä on 2,25 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, josta vuokrattua peltoa on lähes 40 prosenttia.

Osakeyhtiömuotoisten tilojen määrä on kasvanut edellisvuodesta noin 50 tilalla ja on nyt 1556.

Rakennemuutos näkyy erityisen voimakkaasti kotieläintuotannossa.

Kotieläintilojen määrä on vähentynyt edeltävästä vuodesta seitsemän prosenttia, eli 500 tilaa on lopettanut eläinten pidon.

Kehitys korostuu erityisesti maidontuotannossa. Lypsykarjatilojen määrä on puolittunut kymmenen vuoden aikana ja lasku jatkuu edelleen.

Moni kotieläintila jatkaa toimintaansa tuotantosuuntaa vaihtamalla. Eläintuotannosta luovuttaessa siirrytään usein kasvinviljelyyn, mikä näkyy kasvinviljelytilojen määrän kasvuna.

Muu kasvinviljely on nykyään yleisin maatilojen tuotantosuunta. Tähän ryhmään luokittuu noin 17 100 maatilaa.

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin tilalukumäärätiedot perustuvat valtaosin Ruokaviraston eläinrekistereihin ja tukihakemusten yhteydessä kerättyihin tietoihin.