Ruotsissa yhä harvempi omistaa yhä enemmän metsää: Anna hoitaa satojen hehtaarien tilaansa itse

Ruotsin metsänomistajien rivit ovat harvenneet samalla, kun tilakoko on kasvanut.

Ruotsin Metsähallitus eli Skogsstyrelsen kertoi keväällä, että viime vuonna rekisteröityjen uusien metsänomistajien määrä oli vähäisin sitten vuoden 2011.

Tilastojen perusteella metsänomistajien määrä on vähentynyt Ruotsissa yli 50 000:lla viimeisten 25 vuoden aikana. Metsänomistajia on tällä hetkellä hieman päälle 300 000, mikä on suurin piirtein puolet vähemmän kuin Suomessa.

Metsätilojen keskimääräinen koko on kasvanut samalla aikajänteellä 30 hehtaarista 34:een. Kasvua selittää etenkin suurten, yli sata hehtaaria omistavien metsänomistajien määrän lisääntyminen.

Etelä-Ruotsissa Gnestan kunnassa, noin tunnin päässä Tukholmasta, asuva metsänomistaja Anna Löfgren on yksi suurten metsätilojen omistajista.

Hän osti vuonna 2012 tilakokonaisuuden, johon kuuluu noin 400 hehtaaria metsää ja 200 hehtaaria maatalousmaata. Niiden lisäksi tilalla on lihakarjaa ja majoitustoimintaa. Tuloja kertyy myös metsästyslupien myynnistä.

Ennen oman tilan ostamista Löfgren opiskeli muun muassa oikeus- ja kauppatieteitä. Niistä on ollut hyötyä yrityksen pyörittämisessä ja ennen kaikkea EU:n maatalouspolitiikan ja muun lainsäädännön ymmärtämisessä.

Löfgrenin mielestä EU-politiikan suurin haaste on lyhyt aikajänne. Kun hän hoitaa metsiään yli sadan vuoden aikajänteellä, tapahtuvat asiat EU:ssa yleensä komission toimikauden eli viiden vuoden sykleissä.

Anna Löfgren on innokas metsästäjä. Mukana jahdeissa ovat myös kaksi mäyräkoiraa.  Kuva: Anni-Sofia Hoppi

Metsänhoito tuli Löfgrenille tutuksi jo lapsena, sillä suvussa on pitkä, vuosisatojen taakse ulottuva metsänomistamisen perinne.

400 hehtaarin metsätilalla ei tekeminen lopu kesken, sillä Löfgren pyrkii hoitamaan metsiään itse niin paljon kuin vaan muilta töiltään ennättää.

Valtaosa hehtaareista on tyypillistä pohjoismaalaista talousmetsää, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä, koivuja ja muita lehtipuita.

Suurin ero Suomeen on lehtipuiden laajempi valikoima. Metsät sijaitsevat hemiboreaalisella vyöhykkeellä, johon Suomessa kuuluu vain eteläinen Lounais-Suomi.

Löfgrenin tilalla puulajien kirjo on vielä tavanomaista laajempi. Vanhoilla peltomailla kasvaa muun muassa tammia, tervaleppiä, jalavia ja imeläkirsikoita. Puut on istutettu 1990-luvulla aikana, jolloin pellon metsittämiseen sai tukea.

Tuolloin puun alkuperään ei kiinnitetty liiemmin huomiota, mikä on kostautunut myöhemmin. Esimerkiksi saksalaista alkuperää olevat imeläkirsikat ovat halkeilleet, koska niitä ei ole jalostettu kestämään pakkassäätä.

Pelloilla on kasvanut myös poppelia, mutta kokeilu jäi Löfgrenin mukaan ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi.

Ruotsissa yleisin jalopuu on tammi ja sen tyypillisin käyttökohde lattiat. Jykevällä tammitukilla voi tienata jopa tuhansia euroja kuutiolta. Löfgren hoitaa tammimetsiään säännöllisesti muun muassa oksia karsimalla, jotta lapset pääsisivät aikanaan myymään laatupuuta.

Muiden erikoispuulajien markkinat ovat vielä toistaiseksi kehnot.

”Tervalepät menevät polttoon, sillä viimeinen sen kelpuuttanut saha lopetti pari kuukautta sitten omistajan kuoltua”, Löfgren harmittelee.

Tammimetsän kasvatus vaatii säännöllistä hoitoa, kuten oksien karsintaa. Elävän latvuksen osuuden tulee olla yli puolet puun pituudesta. Kuva: Anni-Sofia Hoppi

Vaikka Löfgrenin metsät sijaitsevat Ruotsin pahimmalla kirjanpainaja-alueella, hän on onnistunut välttymään laajemmilta tuhoilta.

Puita kyllä tuhoutui jonkin verran rutikuivan vuoden 2018 jälkeen, mutta Löfgren sai myytyä ne eteenpäin suhteidensa avulla.

Puusta oli tuhoisien kirjanpainajavuosien jälkeen ylitarjontaa, mutta tänä vuonna tilanne on kääntynyt suorastaan tukkipulaksi siitä huolimatta, että puun hinnat ovat olleet historiallisen korkealla.

Pitkä nousukausi saavutti kuitenkin huippunsa kuluneen kesän aikana. Muun muassa metsäyhtiö Mellanskog ilmoitti syyskuun lopulla alentavansa usean puutavaralajin hintaa.

Hintojen kääntyminen laskusuuntaan ei ole säikäyttänyt Löfgreniä. Maataloudesta, vuokraustoiminnasta ja metsästyksestä saatavat tulot tasaavat tulovirtaa ja mahdollistavat puukauppojen lykkäämisen eteenpäin.

”Jos puun hinta laskee, jään odottelemaan markkinatilanteen parantumista.”

Löfgren esitteli metsätilaansa suomalaisille metsänomistajille Metsäkeskuksen Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa -hankkeen ja ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen järjestämällä opintomatkalla.