Konekaupassa uusi megatrendi – tilakoon kasvu tuo uusia vaatimuksia
Konekauppa näyttäisi viriämisen merkkejä taantuman jälkeen.Tilaajalle
Suomalaisten viljelijöiden tarpeet ovat muuttuneet tilakokojen kasvaessa. Sama trendi näkyy muuallakin. Kuva: Lari Lievonen”Suomessa traktoreiden rekisteröinnit ovat vakiintuneet 1200 koneen paikkeille vuodessa. Takavuosina tuo luku oli vielä 3 500-4 000 traktoria”, kertoo AGCO Suomen myyntijohtaja Matti Kallio.
Myyntivolyymiin vaikuttaa maatilojen määrän väheneminen. Tilojen yhä vähetessä, ei Kallio usko myynnin kuitenkaan juuri enää putoavan.
”Tuotannon ja peltohehtaarien määrä pysyy samana. Töiden tekemiseksi tarvitaan tietty määrä koneita. Alalla on porukka, joka kehittää ja investoi jatkuvasti.”
Kun yhä harveneva joukko hoitaa maataloustöitä, on automaation tarve kasvanut yksittäisten tilojen koon kasvaessa.
”Aika - ja kustannussäästöjä haetaan muun muassa automaattiohjauksesta ja täsmäviljelystä.
”Enää ei tarvitse ostaa kokonaan uutta traktoria, jos haluaa ottaa käyttöön vaikkapa automaattiohjauksen.”
”Asiakaskunnassamme on tapahtunut selkeä muutos, jos vertaa heidän odotuksiaan esimerkiksi noin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen”, toteaa AGCO Suomen markkinointipäällikkö Kimmo Kokkonen.
Hän kertoo, että teknologiatuotteiden kysyntä on koko ajan kasvanut.
”Käsillä on aivan uusi megatrendi. Kaikki, mikä automatisoi rutiinitöitä kiinnostaa yhä enemmän. Asiakkaille ei tarvitse enää tarjota uusia teknisiä ratkaisuja vaan he tiedustelevat niitä itse.”
Kasvavaan kysyntään pitää vastata ja AGCO Suomi tarjoaa nykyään ratkaisuja, joilla uusinta tekniikkaa saadaan jo käytössä oleviin työkoneisiin.
”Enää ei tarvitse ostaa esimerkiksi kokonaan uutta traktoria, jos haluaa ottaa käyttöön vaikkapa automaattiohjauksen. Se saadaan käyttöön jälkiasennuksella.”
Kokkonen toteaa asian olevan todella iso asiakkaille, jotka pyrkivät pärjäämään tunnetusti vaikeassa maatalousmarkkinassa, jossa koneinvestoinnitkin ovat suhteessa suuria liiketuloksiin nähden.
”Kalusto on mitoitettava omaan liiketoimintaan sopivaksi. Tehokkaalla koneella työt hoituvat ajallaan ja investoinnille saa parhaan mahdollisen hyödyn.”
Tulee käyttötunteja sitten paljon tai vähän, kannattaa konetta huoltaa asianmukaisesti, jotta se säilyttää vaihtoarvonsa.
Kallio toteaa, että Suomessa lienee patoutunuttakin investointitarvetta koneisiin.
”Erityisesti viljatiloilla, sillä viljan hinnat ovat jo pitkään olleet kehnot.”
Maatalousmarkkinan alakulo on jarruttanut pitkään konekauppaa koko Euroopassa. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. CEMA business barometerin mukaan markkinan odotusarvo on kohonnut viime vuoteen nähden.
”Vaikka konemyynti ei kauheasti kasvaisi, niin ei se ole laskemassakaan”, Kokkonen toteaa.
Kallio toteaa Valtran myyntilukujen kuitenkin olevan tässä vaiheessa vielä hieman viime vuotta jäljessä.
”Suomessa kokonaisrekisteröinnit ovat reilut 20 prosenttia viime vuotisia perässä. Uskon tilanteen kuitenkin korjaantuvan joulukuun viimeiseen päivään mennessä. Asia on kiinni monesta tekijästä kuten koroista ja siitä millainen kasvukaudesta tulee.”
”Yli 90 prosenttia tuotannosta myydään ulkomaille.”
Suomessa Valtran markkinaosuus on 60 prosentin luokkaa. Suolahden tehtaan tuotannosta suurin osa menee vientiin.
”Yli 90 prosenttia tuotannosta myydään ulkomaille”, Kallio kertoo ja lisää, että Venäjälle ei viedä mitään.
Pohjoismaita tarkasti seuraava Kallio kertoo, että Suomen ilmiö tilamäärien vähenemisestä ja tilakokojen kasvusta on nähtävillä myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
”Tanskassa konsolidaatiossa ollaan pisimmällä ja tilakoko on suuri verrattuna esimerkiksi Suomeen.”
Tanskassa on Manner-Euroopan tapaan isoja koneasemia.
”Ne ajavat paljon tunteja isoilla koneilla, ja tämä vauhdittaa osaltaan Tanskan konekauppaa. Samaa trendiä näkyy muuallakin Pohjoismaissa, myös Suomessa.”
- Osaston luetuimmat
