• Erityinen lehmä poiki kokoushuoneessa – ”Tämä on selvästi keisarinleikattu moottorisahalla”

    Sharlene ja sen vasikka Toronto ovat Suomessa aikamoisia harvinaisuuksia. Kyse on poikimasimulaattorista, jonka avulla Savonia ammattikorkeakoulun opiskelijat oppivat poi’ittamaan.
    Tilaajalle
    Jenna Karén kokeili poikimasimulaattoria ProAgrian maitoalan huippuseminaarissa. Karénin auttamana Toronto-vasikka ”syntyi” helposti.
    Jenna Karén kokeili poikimasimulaattoria ProAgrian maitoalan huippuseminaarissa. Karénin auttamana Toronto-vasikka ”syntyi” helposti.  Kuva: Taina Renkola
    Maatalous|Maidontuotanto
    7.11.202322:00
    Maija Ala-Siurua

    Tällaista tohinaa harvoin koetaan Seinäjoen Frami-teknologiapuiston kokoushuoneessa. Väkeä lappaa sisään ja kertyy ringiksi pöydälle nostetun ”lehmän” ympärille.

    ”Tämä on selvästi keisarinleikattu moottorisahalla”, joku yleisöstä tokaisee. ”Selkäranka poikki.”

    Siltä Sharlene-nimiminen ”lehmä” kieltämättä näyttää. Sen muovisesta ruhosta puuttuu koko selkä ja torso näyttää lähinnä kylpyammeelta. Mutta Sharlene onkin poikimasimulaattori, jonka sisällä ”poikimista” odottavan vasikan simulaattorin valmistaja on nimennyt Torontoksi.

    Sharlenella ja Torontolla on tärkeä tehtävä. Simulaattorin avulla voi turvallisesti harjoitella kokeilemaan, missä asennossa vasikka on syntymässä ja opetella virheasentojen korjaamista. Poikimasimulaattori on käytössä Savonia-ammattikorkeakoulussa.

    Seinäjoelle se päätyi ProAgrian maitoalan huippuseminaariin marraskuun alussa. Seminaarilaiset saivat Savonian lehtorin Hilkka Kämäräisen opastuksella harjoitella poi’ittamista.

    Ensimmäinen rohkea solmi muoviesiliinan eteensä ja veti pitkät siemennyskäyttöhanskat paikoilleen. Sitten liukastegeeliä käteen ja käsi olkapäätä myöten lehmän sisälle: missä asennossa vasikka on tulossa.

    ”Onkohan tämä nyt yläetutila?” koittaja pohti.

    Lehtori Hilkka Kämäräinen sinisessä paidassaan opasti maitoseminaarilaisia vasikan virheasentojen havaitsemisessa.
    Lehtori Hilkka Kämäräinen sinisessä paidassaan opasti maitoseminaarilaisia vasikan virheasentojen havaitsemisessa.  Kuva: Taina Renkola

    ”Jokainen karjanomistaja toivoo, että lehmä tiinehtyisi kerralla ja poikiminen sujuisi hyvin niin, ettei lehmä tarvitse apua”, Kämäräinen sanoi

    Poikimisia on aina syytä seurata ja olla valmis auttamaan, Kämäräinen muistutti. Puhtaat apuvälineet on oltava helposti saatavilla ja käyttövalmiina: puhdas sanko, desinfioiva puhdistusaine, kertakäyttöisiä siemennyshanskoja, ketjut tai köydet sekä liukastegeeliä.

    Puhtaudesta ei pidä tinkiä, sillä siitä huolehtimalla vähennetään lehmän kohtutulehdusriskiä, Kämäräinen painotti.

    Seminaarilaisten joukosta tuli hyvä vinkki: ketjut tai köydet voi merkata esimerkiksi erivärisillä teipeillä sen mukaan, mihin vasikan raajaan se on kiinnitetty. Näin vetotilanteessa ei tarvitse arpoa, mihin köysi tai ketju olikaan laitettu.

    Mistä sitten tietää, että poikivaa lehmää pitää auttaa?

    Vasikan normaalit syntymisasennot ovat yläetu-ja ylätakatila, Kämäräinen kertoi. Vasikka on tulossa joko selkä ylöspäin etuperin pää etusorkkien välissä tai takaperin selkä ylöspäin takasorkat edellä.

    ”Jos asento on joku muu, silloin pitää auttaa.”

    Tyypillisiä virheasentoja ovat sellaiset, joissa vasikan jalat ovat kääntyneet väärään asentoon. Joskus vasikka on ala-asennossa eli vatsa ylöspäin tulossa joko etu- tai takaperin. Tällaisessa asennossa vasikka ei pysty syntymään vaan se on käännettävä kohdussa, Kämäräinen totesi.

    Jos lehmän kohtu on kiertynyt, silloin kannattaa Kämäräisen mukaan kutsua paikalle eläinlääkäri. Hänet on syytä pyytää paikalle ajoissa myös silloin, jos synnytys ei etene.

    Lehmän ja vasikan terveyden kannalta on paras, että eläinlääkäri ehtii paikalle silloin, kun lehmällä on vielä itsellä voimia poikia, Kämäräinen sanoi.

    Hän muistutti myös työturvallisuudesta. Poikiva lehmä on syytä laittaa kiinni ja varoa sen sivuttaisliikkeitä. Muuten saattaa avustaja loukata olkapäänsä, jos juuri vasikan tilaa kokeillessa lehmä liikahtaa rajusti.

    Kämäräisen seminaariesitys perustui Joona Ollikaisen tekemään opinnäytetyöhön Vasikan tyypillisimmät virheasennot ja poikima-avun toimenpiteet: posterit poikimasimulaattorin yhteyteen

    Poikimasimulaattorin vasikkaa pitelee Savonia ammattikorkeakoulun lehtori Hilkka Kämäräinen.
    Poikimasimulaattorin vasikkaa pitelee Savonia ammattikorkeakoulun lehtori Hilkka Kämäräinen.  Kuva: Taina Renkola
    Lisää aiheesta
    • Mari ja Ville Alasen tilalla lehmät pääsevät vapaasti laiduntamaan.

      Maidontuotanto | Alasen tilalla vasikoiden vierihoito toteutetaan imettäjälehmillä – haaveena on luomutuotanto

    • Seireeni-lehmä on ollut Vompatin syntymän jälkeen pirteä, samoin vasikka.

      Maidontuotanto | Todellinen harvinaisuus: Vompatti-vasikka syntyi terveenä, vaikka emä poiki sen kuolleen kaksosen kuusi viikkoa aiemmin

    • Simmental-rotuinen Supina-emo hoitaa hellästi vasikkaansa, ja käyttäytyy rauhallisesti myös tilallisten ollessa lähellä. Vasikan isä on rodultaan Blonde d’Aquitane.

      Eläimet ja kasvit | Pikkuinen vasikka hämmästytti eläinlääkärin ja lomittajan – ”En ole koskaan nähnyt vastaavaa”

    Artikkelin aiheet
    poikimasimulaattori
    lehmä
    Savonia ammattikorkeakoulu
    maitoala
    seminaari
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle