Maissirehu tarjotaan tilan lehmille appeena
Iso-Ruolahden tilalla on 120 lypsylehmää ja saman verran nuorta karjaa. Viljeltyä on parisataa hehtaaria, siitä puolet on vuokramailla.
Maissin lisäksi tilalla viljellään nurmisäilörehua ja viljaa.
Maissi korjataan säilörehuksi, kun koko massan kuiva-aine on vähintään yli 25 mutta mieluummin yli 30 prosenttia.
Rehusta ei saisi tulla ollenkaan puristenestettä. Silloin osa kasvin sokereista on ehtinyt muuttua tärkkelykseksi. Liika sokeri haittaa märehtijöiden ruuansulatusta.
Iso-Ruolahdessa maissikasvusto säilötään laakasiiloihin. Maissisäilörehun päälle levitetään muovin sijaan 30 sentin paksuinen kerros perunapulppaa suojaksi.
Kun rehua syötetään, perunapulppa sekoitetaan säilörehun joukkoon. Pulppakin on hyvää rehua lehmille.
”Maissi maittaa karjalle. Ei maissi mikään valkuaiskasvi ole, mutta se vähentää ostoväkirehun ja viljan tarvetta”, Tapio Helin kertoo.
”Logistiikkahyöty on melkoinen. Samalta alalta saa noin 2,5 kertaa enemmän satoa ja tarvitaan vain yksi korjuukerta. Peltoa ja työaikaa jää muuhun käyttöön.”
Iso-Ruolahdessa maissisäilörehu tarjotaan lehmille appeena.
Viime vuonna jokaiseen 4 000 kilon rehuerään pantiin 1 000 kiloa maissisäilörehua, 2 300 kiloa nurmisäilörehua, 400 kiloa ohra-kauraa, 300 kiloa rypsipuristetta sekä kivennäiset ja suojattua rasvaa.
”Lehmät söivät rehua hyvin. Tuotos parani jonkin verran, mistä se sitten johtuikin.”
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
