Laidunpaineen seuranta on tärkeä osa maisemanhoitoa, muistuttaa asiantuntija Päivi Jokinen. Kuva: Terhi Torikka
Kotieläinpihan vierailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta – toiminta alkoi omien lasten kesätyöstä
Polvijärveläisen Saarilan tilan pääelinkeino ovat perinnemaisemia hoitavat emolehmät, mutta kesäkaudella pihapiiri vilisee perheitä tutustumassa monenlaisiin eläimiin.TilaajallePolvijärvi
Kyytöt hoitavat perinnemaisemia Saarilan luomutilalla Polvijärvellä. Kuvassa tilan toinen omistaja Terhi Kakkonen tyttärensä Emilia Kakkosen kanssa. Kuva: Terhi TorikkaAluksi erilaisia eläimiä oli Saarilan tilalla lähinnä rannassa sijaitsevien mökkien vuokralaisten iloksi. Sitten kysyntää alkoi olla enemmän, ja myös ryhmät tulivat niitä katsomaan.
”Kysyntä on kasvanut joka vuosi”, kertoo Saarilan maatilamatkailun yrittäjä Terhi Kakkonen.
Tilan matkailutoiminnan ovat 1980-luvulla aloittaneet Terhin puolison Marko Kakkosen isovanhemmat.
Nykyisin vieraita käy vuosittain muutamia tuhansia. Suurin joukko ovat lapsiperheet, joista monet myös majoittuvat tilalla. Lisäksi monet yhdistykset tekevät Saarilaan retkiä.
”Tieto paikasta kulkee ryhmien kautta tehokkaasti, puskaradio on parempi markkinointikanava kuin vaikka lehti-ilmoitukset”, Kakkonen kertoo.
”Varsinkin kahlaajalinnuille on tärkeää, että karja puhdistaa myös rantaa.”
Vetonauloja ovat eläimet, kuten alpakat, lampaat, minihevonen, kanit, kanat ja marsut. Nähtävillä ovat myös tärkeää työtä maisemien hoidossa tekevät naudat, joita löytyy kolmea eri rotua; herefordeja, kyyttöjä ja ylämaankarjaa. Kaikki ovat emolehmiä, joiden vasikat lähtevät pääasiassa muualle loppukasvatukseen.
Luomutilalla on maisemanhoitokohteita myös tilan ulkopuolella, uusimpana Kolin kansallispuistossa. Nautojen lisäksi maisematyötä tekevät lampaat ja hevoset.
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana yrittäjät ovat tehneet kolme kosteikkoa, joissa linnut viihtyvät. Etenkin hellesäällä ne ovat myös karjan suosiossa. Osa hoidettavista perinnemaisemista rajautuu rantaan.
”Varsinkin kahlaajalinnuille on tärkeää, että karja puhdistaa myös rantaa”, kertoo maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
Jokinen johti laidunkierrosta Saarilan tilalla valtakunnallisena luonnonlaidunpäivänä 14.6.
Hän muistutti kierroksen aikana muun muassa sopivan laidunpaineen ja laiduntamisen seurannan merkityksestä. ”Ennen juhannusta on tärkeää käydä kaikilla lohkoilla.”
Laidunnus on hyvin erilaista vuodesta riippuen. Hyvin märkinä vuosina osalle lohkoista pääsee vasta keskikesällä, ja toisaalta kuivina kesinä osalle lohkoista riittää sopivan laidunpaineen aikaansaamiseksi hyvin pieni eläinmäärä.
Nurmitädyke on tyypillinen niittykasvi. Kuva: Terhi TorikkaOnnistuneesta maisemanhoidosta kertoo alueen lajiston runsastuminen ja niittykasvien näkyminen myös metsälaitumilla.
Saarilan laitumelta Jokinen nosti esiin muun muassa tuoksusimake-heinän, joka on tyypillinen niittykasvi, samoin kuin sinikukkainen nurmitädyke.
Naudat ovat Jokisen mukaan parhaita maisemanhoitajia, koska ne syövät laajasti. Pieniturpainen lammas valikoi helposti enemmän.
”Jos mahdollista, laiduntavaa eläinlajia kannattaa välillä vaihtaa”, Jokinen vinkkaa.
Laiduntava karja pitää huolen, että alue ei heinikoidu, eikä myöskään vesakoidu. Eläimet syövät pienet puuntaimet tehokkaasti.
”Vähemmällä ihmistyöllä pääsee, kun aidat on tehty”, yrittäjäperheen tytär Emilia Kakkonen toteaa.
Yrittäjäperheen lapset ovat kaikki tehneet kesätöitä perheen matkailutilalla. Kuvassa Terhi Kakkosen kanssa tytär Emilia Kakkonen. Kuva: Terhi TorikkaMuutamien kasvien kohdalla ihmistä kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi nokkoskasvustoja pitää rajoittaa niittämällä.
Myöskään sananjalkoja eläimet eivät syö. Varjostavina kasveina ne saavat herkästi vahvan aseman. Yksi ratkaisu voi olla esimerkiksi kivennäisastian sijoittaminen sananjalkojen keskelle, jolloin naudat tallovat suuren osan niistä.
”Siitä tämä kotieläinpihan toiminta oikeastaan lähtikin, kun omat lapset olivat nuoria, eikä kesätöitä ollut saatavilla.”
”Sananjalkoja voidaan myös ’kepittää’, jolloin ne taivuttuaan kuivuvat pieniksi kokoon. Se vaatii kuitenkin aika paljon voimaa ja oikean tekniikan. Siksi raivaussaha on todettu hyväksi apuvälineeksi”, Jokinen kertoo.
Miniponi Peter on yksi tilan suosikkieläimistä. Kuva: Terhi TorikkaSaarilan tilalla on yrittäjäpariskunta Terhi ja Marko Kakkosen lisäksi yksi kesätyöntekijä. Myös perheen kolme aikuista lasta osallistuvat töihin tilanteensa mukaan.
”Siitä tämä kotieläinpihan toiminta oikeastaan lähtikin, kun omat lapset olivat nuoria, eikä kesätöitä ollut saatavilla. Kaikki ovat tehneet täällä monenlaista”, Kakkonen kertoo.
Tila tekee yhteistyötä Riveria-oppilaitoksen kanssa, josta tulee usein harjoittelijoita. Kiireisin työsesonki on keväällä, johon ajoittuvat poikimiset, aitojen teot, mökkien kesäkuntoon laittaminen sekä paljon ryhmien vierailuja.
”Sen jälkeen kesä rullaa eteenpäin ja talvella on sitten rauhallisempaa”, Kakkonen toteaa.
- Osaston luetuimmat
