Pohjois-Karjalassa päätettiin pärjätä vanhanaikaisen lomitusnetin kanssa – sähköinen asiointi nopeuttaa maatalousyrittäjän arkea

Moni moittii Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan sähköistä maatalouslomituspalveluiden hoitamiseen tarkoitettua lomitusnettiä vanhanaikaiseksi ja kankeaksi. Järjestelmän uudistamista tai kokonaan uutta ohjelmaa on odotettu vuosia.

Pohjois-Karjalan lomituspalvelut ei ole jäänyt uudistuksia odottamaan. Sen sijaan lomitusnettiä ja muita maatalousyrittäjiä auttavia sähköisiä palveluita on käytetty ja kehitetty määrätietoisesti.

Työ tuottaa tulosta. Viime vuonna Pohjois-Karjalan lomituspalvelujen alueella maatalousyrittäjät tekivät 82 prosenttia kaikista sijaisapuhakemuksista lomitusnetissä. Sähköisten vuosilomahakemusten osuus oli peräti 98 prosenttia. Näillä prosenteilla Pohjois-Karjala kirii kirkkaasti maan ”sähköisimmäksi” lomituspalveluyksiköksi.

Kaikki lomituspalveluyksiköt huomioiden sijaisapuhakemuksista viime vuonna puolet ja vuosilomahakemuksista 92 prosenttia tehtiin lomitusnetissä.

Maatalousyrittäjien ohjaaminen lomitusnetin käyttäjiksi on monen vuoden määrätietoisen työn tulos, johon on käytetty paljon aikaa, kertoo lomituspalvelujohtaja Salla Heinonen.

”Yrittäjiä on neuvottu lomitusnetin käytössä joko henkilökohtaisesti puhelimessa tai tilakäynneillä. Lisäksi on yhdessä maatalousyrittäjien kanssa tehty opetusvideo. Samalla on koulutettu hallinnon ihmisiä, jotta he osaavat neuvoa tuottajia käyttämään sähköisiä palveluita.”

Sähköinen asiointi säästää sekä maatalousyrittäjien että hallinnon työaikaa, Heinonen korostaa. Yrittäjä saa päätökset nopeasti, koska lomakkeet ovat heti niiden täyttämisen jälkeen hallinnon käsiteltävinä. Lisäksi lomitusnetti ohjaa täyttämään lomakkeen oikein, joten tietoja ei tarvitse pyytää täydentämään jälkeenpäin.

”Kyse on myös asiakkaan oikeusturvasta”, Heinonen painottaa.

Maatalousyrittäjällä on oikeus saada lomituspäätökset nopeasti, ja tätä sähköinen asiointi edistää. Lisäksi lomitusnetistä näkyy kellonaikaa myöten, milloin hakemus on jätetty. Tämä on tärkeää, koska kirjallinen sijaisapuhakemus ennen lomitustöiden alkamista. Lomitusnetissä pystyy seuraamaan hakemusten käsittelyvaiheita.

Lomitusnetin etuna on, että samalla ohjelmalla pystytään tekemään lomittajien työvuorot, Heinonen lisää. Ohjelmasta on lisäksi yhteys Melan vakuutustietoihin, mikä nopeuttaa asioiden käsittelyä.

Lomitusnetin ahkeran käytön lisäksi Pohjois-Karjalassa on pilotoitu automatisoitua sähköpostijärjestelmää, jolla tiloille ilmoitetaan, kuka lomittaja on tulossa. Samoin on laadittu valmiit sähköiset valtakirja- ja vahinkoilmoituspohjat asioinnin helpottamiseksi, Heinonen kertoo.

Kaikki arkistot ovat sähköisiä, mikä muun muassa helpottaa asiointia eri paikkakunnilla olevien hallinnon henkilöiden välillä.

Toistaiseksi valtion pussista ei ole riittänyt rahaa lomitusnetin uudistamiseen. Heinosen mielestä ohjelma toimii hyvin siinä, mihin se on tarkoitettu. Etuna on myös, että kaikki tarvittava on samassa ohjelmassa. Toki lomitusnetti on ajalta ennen mobiilisovelluksia, mikä tekee siitä kankean.

Jonain päivänä lomitusnetti uudistetaan tai sen tilalle tulee kokonaan uusi ohjelma. Heinonen toivoo, että silloin Melassa mietitään tarkkaan, mihin rahat kannattaa käyttää.

”Investoidaanko miljoonia tietokoneohjelmaan vai siihen, että maakunnissa on oikeita ihmisiä palvelemassa asiakkaita?”