
Osalle viljelijöistä takautuvasti pudonneet tukitasot tietävät tuhansien eurojen menetyksiä.
Pudotuksen taustalla vaikuttaa, että maa- ja metsätalousministeriössä talviaikaisen kasvipeitteen suosio toimenpiteenä arvioitiin alakanttiin.
Takana on ensimmäinen vuosi uutta ohjelmakautta.
Ekojärjestelmätuki — johon talviaikainen kasvipeitteisyyskin kuuluu — on uusi asia suorien tukien tukijärjestelmien ja määrärahojen kokonaisuudessa, sanoo erityisasiantuntija Johanna Auer maa- ja metsätalousministeriön maatalousyksiköstä.
"Siinä mielessä on vaikea arvioida, mikä jonkun toimenpiteen suosio tulee olemaan.”
Suunnitteluvaiheessa arvioitiin, että viljelijät hakisivat talviaikaista kasvipeitteisyyttä yhteensä noin 1 400 000 hehtaarille.
Tuo määrä ylittyi lopulta noin 28 prosentilla, Auer kertoo.
CAP-suunnitelmassa on määritetty tuelle minimi- ja maksimitasot. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdalla minimi on 40 ja maksimi 60 euroa.
Tuki päädyttiin siis pudottamaan minimiinsä. Perustulotuesta siirrettiin 4,3 miljoonaa euroa ekojärjestelmiin, jotta ennakoitua suurempi menekki saatiin katettua.
Viljelijöiden kielteisen kannan tuen leikkaamiseen Auer ymmärtää. ”On tietysti ikävää, kun samalla on kaikkea muitakin haasteita.”
Toistaiseksi järjestelmää ei olla kuitenkaan muokkaamassa.
”Kunhan edetään toinen tukivuosi eteenpäin tarkastellaan järjestelmiä kokonaisuudessaan. CAP-suunnitelman tavoitteiden lähtökohdasta mietitään, onko tarve tehdä isompia ratkaisuja. Liian aikaista sanoa.”
Epävarmuuselementti liittyy tuen hakemiseen ylipäätään, Auer jatkaa.
” Viljelysuunnitelmat tehdään keväällä, mutta syksyllä olosuhteet voivat olla sellaiset, ettei tule kasvipeitettä, jos esimerkiksi syysviljojen kylvöt eivät onnistu.”
Jos tukitason leikkaus nyt vähentää kasvipeitteisyysalaa, toimiiko sama mekanismi toiseen suuntaan: nouseeko tuki?
Niin voi ministeriön mukaan käydä. Eli jos hakijoita on vähemmän, tukea riittää hehtaaria kohden enemmän.