
Tänä keväänä tukihaun suhteen turvauduttiin varsin poikkeukselliseen menettelyyn: viime vuoden peltotukihaun avaamiseen uudestaan.
Haku oli toistamiseen auki helmikuun loppuun saakka.
Huomattava määrä viljelijöitä oli jättänyt tahattomasti hakematta osaa toimenpiteistä Vipu-palvelussa.
Viljelijöillä oli mahdollisuus täydentää avatussa haussa ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite -toimenpidettä ja lisäksi ympäristökorvauksen kiertotalouden edistäminen-, valumavesien hallinta- ja lintupellot-toimenpidettä.
Yksi syy epäselvyyksiin on ohjelmakauden vaihtuminen ja siitä aiheutuvat tukijärjestelmien muutokset, kertoo Ruokaviraston johtava asiantuntija Ilkka Kommeri.
”Vipun käyttöliittymään on tehty parannuksia, jotta jatkossa tämän tyyppiset ongelmat pystyttäisiin välttämään”, hän toteaa.
Viime keväänä sähköistä tukihakua ei aikataulusyistä ehditty hiomaan loppuun saakka.
”Kun käyttöliittymää katsottiin uusin silmin, löydettiin selkeitä parannusehdotuksia tiedossa olleiden puutteiden lisäksi.”
Täksi kevääksi Vipu-neuvojan puolelle on lisätty tarkisteita esimerkiksi kasvipeitteisyydestä: Mikäli tila ei ole hakenut talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpidettä, asiasta tulee jatkossa erillinen huomautus.
Lisäksi tavoitteena on ollut selkeämpi, lomake-tyylinen ulkoasu, josta näkyvät kaikki valintamahdollisuudet.
”Aikaisemmin on näkynyt vain, mitä tukia käyttäjä on valinnut, mutta ei niitä, mitä hän on jättänyt valitsematta.”
”Se on terminä selkeämpi kuin kiertotalouden edistäminen”
Hakumäärien perusteella uudelleen avaamiselle on ollut tarvetta. Ekojärjestelmän talviaikaista kasvipeitteisyyttä haki 1162 tilaa lisää.
Yhteensä toimenpidettä on hakenut noin 41 400 tilaa.
Talviaikaisen kasvipeitteen osalta rasteja puuttui niin paljon, että osa epäili syyksi virhettä järjestelmässä.
MTK sai alkuvuodesta liki päivittäin yhteydenottoja, joissa arveltiin yksittäisen merkinnän kadonneen sähköisestä tukihakemuksesta, vaikka se on sinne rastittu.
Viitteitä rastien häviämisestä ei Ruokavirastossa ole tullut vastaan.
”Sellaista havaintoa ei ole tehty, että järjestelmässä olisi ollut tässä kohdassa systemaattinen virhe”, Kommeri kuvailee.
Toinen hämmennystä aiheuttanut toimenpide liittyy orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden levittämiseen.
Esimerkiksi ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä lietelannan tuttu lietelannan sijoittaminen kuuluu nykyisin kiertotalouden edistäminen -nimikkeen alle.
Kiertotalouden osalta tiloja tuli uudelleen avatussa haussa noin 500 lisää.
Prosentuaalisesti osuus on isompi kuin talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä, sillä tukea hakeneita tiloja on yhteensä noin 6 400.
”Aiemmin moni on tottunut hakemaan toimenpidettä nimellä ’lietelannan sijoittaminen peltoon’. Se on ollut terminä selkeämpi kuin kiertotalouden edistäminen”, Kommeri toteaa.
Osa on saattanut sekoittaa tilakohtaisen orgaaniset ravinteet -toimenpiteen lohkokohtaisen kiertotalouden edistäminen -toimenpiteen kanssa.
”Eihän tämä kaikkea selitä, mutta olen varma, että monella termistö aiheutti sekaannusta.”