

Juukalainen viljelijä Juho Kotovuori kiinnostui rypsiöljyn käytöstä polttoaineena Savonia ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan agrologi -koulutuksessa.
Kotovuori teki aiheesta opinnäytetyönsä, joka valmistui keväällä 2021. Tavoitteena oli selvittää, onko öljynpuristamon perustaminen maatilamittakaavassa kannattavaa. Puristamisessa rypsin siemenistä irrotetaan erilleen öljy ja valkuaispitoinen rypsipuriste erikoisruuvipuristimella.

Rypsistä tai rapsista puristettu rouhe ja öljy voidaan käyttää lisäruokintana eläimille. Öljy soveltuu polttoaineeksi.
”Meillä rypsiöljyä on käytetty kuivurin polttoaineena, traktorin polttoaineena ja myös ruuanlaitossa,” yhdessä vaimonsa Niinan kanssa tilaa viljelevä Kotovuori sanoo.
Hiirenlahden tilalla puristamo perustettiin pihapiirissä olevaan vanhaan riiheen ja puristuskone hankittiin käytettynä. Käytetyn laitteiston ja tarvikkeiden investointi oli noin 10 000 euroa.
”Nykyisillä polttoöljyn hinnoilla puristamon takaisinmaksuaika on noin 3 vuotta. Takaisinmaksuaikaa lisää yleisesti vuoden verran lämmityskattiloiden polttimoihin ja traktoreihin vaadittavat muutokset,” Kotovuori laskee.
Viljely lisää pölyttäjien määrää ja viljelykierto parantaa kasvulohkon rakennetta
Edullinen vaikutus maaperän typpitasapainoon ja päästöjen vähentämiseen
Parantaa tilojen öljy- ja valkuaisrehuomavaraisuutta
Voidaan käyttää polttoaineena korvaamaan polttoöljyä
Investointikustannuksiin vaikuttaa oleellisesti onko tilalla tuotantoon soveltuvia tiloja olemassa. Takaisinmaksuaikaa lyhentää lisäksi se, pystytäänkö tuotteet hyödyntämään itse tai myymään eteenpäin riittävän korkealla hinnalla. Tuotantomäärillä ja automatiikan tasolla on oma merkityksensä.
”Rypsiöljyä voidaan käyttää esimerkiksi öljykattilassa. Kasviöljyjen poltto vaatii moniöljypolttimen, jossa on öljyn esilämmitysjärjestelmä ja erilaiset suuttimet.”
Esilämmitysjärjestelmä alentaa öljyn viskositeettia ja parantaa öljyn palamista lämmittämällä öljyn 140 asteeseen ennen palamista.
”Rypsiöljyn käyttö suoraan traktoreissa on kyseenalaista, koska huonosti palava polttoaine aiheuttaa moottorissa ongelmia, mutta oman kokemukseni mukaan se toimii aivan normaalisti, jos lisälaitteistoilla parannetaan rypsiöljyn syttymistä”, Kotovuori huomioi.
”Nykyisillä polttoöljyn hinnoilla puristamon takaisinmaksuaika on noin 3 vuotta.” Juho Kotovuori
Koulutuksessa hankittua kokemustietoa Kotovuori on hyödyntänyt rypsipuristamisen ohella rypsiviljelyssä. Rypsin viljelyala on Suomessa vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka valkuaisrehuntarve on säilynyt ennallaan. Valkuaisrehusta 80 prosenttia tuodaan ulkomailta.
”Viljelyssä on kokeiltu erilaisia kevät- ja syysrypsilajikkeita ja 1 500 kilon hehtaarisatotavoitteen lähelle on päästy.”
Viime kesän 15 hehtaarin rypsialasta öljyä kertyi vajaat 7 000 litraa ja rypsipuristetta 16 000 kiloa.
Rypsillä katetaan kolmannes tilan 30 lehmän lypsykarjan vuosittaisesta valkuaisen tarpeesta.
”Tällä hetkellä rypsin tarvetta lisää säilörehunurmen alhainen valkuaispitoisuus,” Kotovuori perustelee.

Öljykasvit tarvitsevat menestyäkseen kasvukunnoltaan hyvät pellot, joiden pH on riittävän korkea ja sijainti aukealla paikalla. Vesipainanteet tuhoavat herkästi syyslajikkeiden kasvustoja. Rypsi kasvaa kaikilla maalajeilla, mutta vaatii huolellisen maan muokkauksen sekä lämpimään maahan kylvön.
”Tarkka kylvömäärä ja kasvinsuojelu ovat tärkeitä huomioida. Jos kylvö menee liian syvälle pehmeällä maalla, rikkakasvusto valtaa helposti viljelyksen.”
Rypsin viljoja pidempi kasvuaika lisää myös korjuuriskiä ja viljelyä rajoittaa se, että rypsiä voidaan kasvattaa samalla lohkolla kerran neljässä tai viidessä vuodessa.
”Rakentelen pikkuhiljaa muihinkin koneisiin vaadittavat lisälaitteistot ja aion lisätä rypsiöljyn hyödyntämistä maatilalla. Mahdollisesti ostetaan rypsiä puristettavaksi muilta viljelijöiltä”, Kotovuori suunnittelee.