• Ruokapulasta ei ole merkkejä koronan takia – jopa Kiinassa tarjonta ollut riittävää

    Hamstraus lienee lyhytkestoinen muutostilanne.
    Ihmiset ovat varautuneet jakeluhäiriöihin, mutta muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee lyhytkestoinen muutostilanne, arvioi Jyrki Niemi.
    Ihmiset ovat varautuneet jakeluhäiriöihin, mutta muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee lyhytkestoinen muutostilanne, arvioi Jyrki Niemi. Kuva: Kimmo Haimi
    Maatalous
    24.3.202006:00
    Tuure Kiviranta

    Koronavirus pitää maailman maatalous- ja elintarvikemarkkinoita varpaillaan, millä voi olla vaikutuksia myös Suomen ruokamarkkinoihin, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi blogissaan.

    Tartuntojen kehitys tulevina viikkoina on ratkaisevan tärkeä: taloudelliset vaikutukset maa- ja elintarviketaloussektoriin riippuvat suuresti ajasta, joka tarvitaan viruksen leviämisen lopettamiseen.

    Koronaviruksen leviämistä ei pidetä tässä vaiheessa isona uhkana maailman ruokaturvalle, Niemi kirjoittaa.

    "Ei ole merkkejä siitä, että viruksen esiintyminen olisi aiheuttanut ruokapulaa tai merkittäviä hinnankorotuksia tautialueilla, kuten aiempien pandemioiden, lintuinfluenssan, sarsin tai afrikkalaisen sikaruton, tapauksissa. Jopa Kiinassa elintarvikkeiden tarjonta on yleisesti ottaen ollut riittävää huolimatta tietyistä ongelmista siipikarjan ja sianlihan toimitusketjuissa."

    Maailmanlaajuisesti tärkeiden viljelykasvien, kuten maissin, riisin ja vehnän, globaalit varastot riittävät tällä hetkellä vastaamaan mahdolliseen kysynnän kasvuun.

    Näitä tuotteita voidaan myös lastata, kuljettaa ja purkaa niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus on minimaalinen.

    Suomessa ruuan kokonaiskulutukseen koronaviruksella ei odoteta olevan vaikutusta, mutta ruokaa ostetaan aiempaa enemmän vähittäiskaupasta.

    Kulutus siirtynee osittain pitkään säilyviin peruselintarvikkeisiin, ja kulutuskäyttäytymisen muutokset saattavat vaikuttaa alentavasti herkästi pilaantuvien tuotteiden, kuten kalan kulutukseen.

    Ihmiset varautuvat jakeluhäiriöihin, mutta muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee lyhytkestoinen muutostilanne, Niemi arvioi.

    Ihmisten varautuminen kotona olemiseen ja ihmiskontaktien välttämiseen lisännee ruuan kotiinkuljetusta, mikä voi muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä myös pitkällä aikavälillä.

    Kysyntä laskee ravintola-, hotelli-, ja matkailuyrityksissä, mikä heijastuu kysynnän rakenteeseen.

    "Kysyntä saattaa heikentyä jonkin verran sellaisissa tuoteryhmissä, kuten kerma, voi ja arvokkaat lihan osat, joita yleensä kulutetaan suhteellisesti enemmän ravintoloissa."

    Artikkelin aiheet
    koronavirus
    ruokaturva
    elintarvikkeet
    maatalous
    Luonnonvarakeskus
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle