Suvi Mantsinen kertoo hevosenlannasta valmistettavan maanparannusaineen soveltuvan vähäisen typpimääränsä vuoksi hyvin perunanviljelyyn. Kuva: Sanne Katainen
Humuspehtoori torjuu muoviroskan luomulannoitteissa, biokaasuhankkeet horisontissa
Maanparannusaineita ja luomulannoitteita tuottava kiertotalousyritys on kartoittanut myös mahdollisuuksia energiamarkkinoiden suuntaan.Tilaajalle
Suvi Mantsinen siirtyi perheyrityksensä johtoon kymmenen vuotta sitten. Jo 40 vuoden ajan toiminut Humuspehtoori on kiertotalousalan edelläkävijä. Kuva: Sanne Katainen”Emme käytä Gasumin tapaan tuotteissamme biojätettä, eli lannoitteisiimme ja maanparannusaineisiimme ei pitäisi päätyä muovia”, toteaa toimitusjohtaja Suvi Mantsinen pälkäneläisestä kiertotalousyritys Humuspehtoorista.
Keskustelu kauppojen tavasta kierrättää biojätteensä muovipakkauksineen on käynyt kuumana Maaseudun Tulevaisuuden uutisoitua viljelijän lietealtaaseen Gasumin lannoitteen mukana päätyneistä muovimassoista.
Mantsinen myöntää, että Humuspehtoorin raaka-aineenaan käyttämästä hevosenlannasta muovia kuitenkin joskus löytyy, ja se saattaa jopa päätyä lopputuotteeseen asti.
”Se on ainut sivuvirta, jossa roskia välillä tulee. Tällöin on kuitenkin kyse siitä, että yksittäinen ihminen ei ole laittanut vaikka kahvimukiaan roskikseen, vaan heittänyt sen sijaan sen lantalaan. Raviradat ovat pahimpia, niiltä tulee lannan mukana eniten roskia”, hän toteaa.
Hän täsmentää, ettei moite koske raviradoilla sijaitsevia talleja, joilla yritykset toimivat, vaan roskaamisongelma realisoituu ravipäivinä, jolloin radoilla liikkuu paljon ulkopuolisia ihmisiä.
”Jatkuvasti meille ei kuitenkaan tule roskia, eli asia on hyvin hallinnassa.”
Humuspehtoorille toimitetut raaka-aine-erät tarkistetaan ja ikäviin poikkeuksiin puututaan.
”Jos roskia havaitaan, niistä otetaan valokuva, joka lähetetään tiedoksi sopimuskumppanille sellaisilla saatesanoilla, ettei vastaava saa toistua. Mikäli roskia on kuormissa toistamiseen, puretaan sopimus.”
20 millimetrin seula pitää huolen siitä, että kuluttajamarkkinoille suunnattu, säkkeihin pakattava lannoite on puhdasta. Pelloille levitettävää kiertolannoitetta ei kustannussyistä kuitenkaan seulota. Mantsinen peräänkuuluttaakin tarkkuutta jätteiden käsittelyyn joka vaiheessa.
”Me ei haluta olla mikään roskis. Kyllä muoviongelmaa pitää lähteä ratkomaan siellä lähtöpäässä.”
”Ukrainan sodan syttyminen sai meidät pohtimaan huoltovarmuutta ja sitä, että voisimme tuottaa kotimaista energiaa biokaasulaitoksessa.” Suvi Mantsinen
Humuspehtoorin tuotteet valmistetaan täysin sivuvirroista ja lannasta, ja ne ovat pääosin luomukelpoisia.
”Mitään kemiallisia lannoitteita ei esimerkiksi lisätä tuotteisiin. Tärkein raaka-aine meille on kautta aikojen ollut metsäteollisuuden puukuitu, mutta lanta on muodostunut jo yhtä tärkeäksi”, toimitusjohtaja avaa.
Hevosenlantaa Humuspehtoorille tuodaan koko Etelä-Suomen alueelta, sillä talleilla on harvoin riittävästi peltopinta-alaa oman lantansa levitykseen. Broilerinlanta saapuu lähialueelta; Pälkäneeltä ja naapurista Kangasalan Sahalahdelta.
Humuspehtoori saa hyödynnettäviä metsäteollisuuden sivuvirtoja myös parin sadan kilometrin säteellä olevilta paperitehtailta.
”Koska olemme riippuvaisia raaka-aineen saannissa muiden toimijoiden liiketoiminnan volyymista, on hyvä, että voimme hyödyntää useita eri syötteitä. Esimerkiksi paperin markkinavaihtelut näkyvät suoraan paperitehtaalta saamamme materiaalin määrässä”, Mantsinen kertoo.
”Lannan suhteen pitäydymme broilerin- ja hevosenlannassa. Vain ne on mainittu ympäristöluvassamme.”
Jo neljäkymmentä vuotta toiminut kiertotalousyritys on kuitenkin kartoittanut myös uudenlaisia mahdollisuuksia.
Raaka-aineet kompostoidaan Pälkäneellä perusteellisesti. Vesa Vierikalla on kuvassa työn alla ravinnekuidun aumaus. Kuva: Sanne Katainen”Ukrainan sodan syttyminen sai meidät pohtimaan huoltovarmuutta ja sitä, että voisimme tuottaa kotimaista energiaa biokaasulaitoksessa, mikäli liiketoimintaan löytyisi yhteistyökumppaneita”, Mantsinen avaa.
Biokaasulaitoksen myötä Humuspehtoorin kompostoinnissa nyt ilmakehään vapautuva kaasu saataisiin tällöin talteen ja hyötykäyttöön.
”Vaikka käsittelemme vuosittain noin 20 000 tonnia erilaisia massoja, tarvittaisiin mukaan myös muita toimijoita. Todennäköisesti kuvioihin tulisi myös biojäte, jolloin muovin erottelua varten on käytännössä hankittava erillinen kone”, toimitusjohtaja pohtii.
Myös kaasun myynnin mahdollisuutta muualle Eurooppaan on pohdittu.
”Tämä kuitenkin edellyttäisi kaasun toimittamista eteenpäin konteissa sen putken äärelle, joka kulkee ihan tästä läheltä Lempäälän, Vesilahden ja Valkeakosken läpi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
