Viljelyn ja ruoantuotannon ilmastovaikutusten pienentämisessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön, sanoo Lantmännen Agron toimitusjohtaja Markku Multamäki.
93 suomalaisviljelijälle käyttöön aivan uudenlainen lannoite – lisäkustannus vyörytetään ruokaketjussa eteenpäin
Uuden lannoitteen hinta on merkittävästi korkeampi verrattuna tavanomaisiin lannoitteisiin. Viljelyohjelmassa mukana oleville viljelijöille ei kuitenkaan synny lisäkustannuksia.Tilaajalle
Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelmassa on mukana 93 rukiin sopimusviljelijää, ja sen mukainen viljely kattoi viime vuonna noin 17 prosenttia kotimaisen rukiin vuosituotannosta. Kuva: Sanne KatainenLantmännen ottaa ensimmäisenä Suomessa käyttöön vähähiilisen lannoitteen, joka tuotetaan lähes fossiilivapaasti.
Lannoitteen on kehittänyt Yara, ja sen valmistus on hiljattain käynnistynyt.
Vähähiilinen lannoite otetaan osaksi Lantmännenin kestävän viljelyn Ilmasto & Luonto -ohjelmaa, kertoo Lantmännen Agron toimitusjohtaja Markku Multamäki.
Ohjelmassa on mukana 93 rukiin sopimusviljelijää, ja sen mukainen viljely kattoi viime vuonna noin 17 prosenttia kotimaisen rukiin vuosituotannosta.
Vähähiiliset lannoitteet tuotetaan uusiutuvasta ammoniakista. Uusiutuvan ammoniakin tuotannossa maakaasusta saatava vety korvataan vedyllä, joka on tuotettu hajottamalla vesi elektrolyyttisesti vedyksi ja hapeksi uusiutuvan energian avulla.
Uuden lannoitteen hiilijalanjäljen kerrotaan olevan 80–90 prosenttia pienempi kuin nykyisin parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla valmistetuilla lannoitteilla.
Uusiutuva ammoniakki tuotetaan Norjassa.
Lannoitteen myötä viljelyohjelman toimenpiteiden arvioidaan vähentävän keskimääräisen kotimaisen rukiin viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä jopa 30 prosenttia verrattuna lähtötilanteeseen.
Aikaisemmin ohjelman päästövähennys on ollut 15 prosenttia.
Ohjelma on tähän mennessä edellyttänyt sopimusviljelijöiltä muun muassa biopolttoaineiden käyttöä traktoreissa ja muissa työkoneissa sekä luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä, kuten aluskasveja sekä nurmialueita.
Lannoitteiden määrää seurataan ohjelman toimitusketjussa massabalanssimenetelmän avulla.
Tällöin Yaralta hankittu vähähiilinen lannoitevolyymi kulkee siis laskennallisesti tehtaalta läpi arvoketjun Ilmasto & Luonto -ohjelmaan saakka.
Tavanomaisesti tuotettua ja vihreää ammoniakkia ei ole mahdollista pitää erillään lannoitetehtailla.
Menetelmää voi verrata tuulisähkön ostamiseen, Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg sanoo.
Tuulisähkösopimuksessa asiakkaan pistorasiasta tuleva sähkö voi olla millä tahansa sähköntuotantotavalla tuotettua, mutta sähköfirma takaa, että käytetty määrä vastaa tuulisähköllä tuotettua määrää.
Vähähiilisen lannoitteen massabalanssia seuraa ja auditoi ulkopuolinen arvioija Det Norske Veritas -luokituslaitos.
Hintaero vähähiilisen ja tavallisen lannoitteen välillä on merkittävä, Roland Westerberg kertoo. Vähähiilisen lannoitteen käyttöönotto vaatii siten yhteistyötä ruokaketjussa. Kuva: Carolina HusuIlmasto & Luonto -ohjelman viljelijöiltä muutos ei vaadi mitään toimenpiteitä, Multamäki sanoo.
Uudesta lannoitteesta ei tule ohjelman viljelijöille lisäkustannusta.
Yara laskuttaa Lantmänneniä ja Lantmännenin sisällä kustannus siirtyy eteen päin sen omistamille Vaasan, Lantmännen Unibake Finland ja Lantmännen Cerealia Finland -leipomoyrityksille.
Hintaero vähähiilisen ja tavallisen lannoitteen välillä on merkittävä, Westerberg toteaa.
Vähähiilisen lannoitteen käyttöönotto vaatii siten tällaista yhteistyötä ruokaketjussa, jossa kustannus saadaan vietyä ketjussa eteen päin. Päästövähennyksistä hyötyy koko ketju.
Ilman tällaisia erityisratkaisuja vähähiilisen lannoitteen käyttäminen ei olisi viljelijälle kannattavaa.
Ruotsissa Lantmännenillä ja Yaralla on jo vastaava käytäntö.
Ei ole vielä päätöksiä, milloin vähähiilistä lannoitetta tarjottaisiin myös muille kuin Ilmasto & Luonto -ohjelman viljelijöille.
Lantmännenin ja Yaran yhteistyö on merkittävä askel kohti fossiilivapaata ruoan arvoketjua, Multamäki ja Westerberg uskovat.
”Viljelyn ja ruoantuotannon ilmastovaikutusten pienentämisessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön. Päästöjä on vähennettävä nopeasti, jotta kykenemme saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet”, Multamäki sanoo.
”Maatalous- ja elintarvikealan isona toimijana haluamme johtaa tätä muutosta, etsiä toimivat keinot ja viedä ne käytäntöön yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa.”
”Lannoitteiden hinnat ovat nyt suunnilleen samaa tasoa kuin kesällä.” Roland Westerberg
Lannoitekauppa yleensä ottaen on nyt syksyllä käynyt rauhallisesti, Westerberg ja Multamäki sanovat.
Myyntikauden alussa kesäkuussa kauppa oli ruuhkautunut ja heinäkuussa uusia tilauksia ei Yaralla otettu.
Lannoitteiden hinnat ovat nyt suunnilleen samaa tasoa kuin kesällä, Westerberg kertoo.
Noin puolet kauden arvioidusta myyntimäärästä on jo myyty. Se vastaa pitkälti edellisten vuosien sekä naapurimaiden myyntitahtia.
- Osaston luetuimmat
