Valkeisen vehnälohkolla maaperä näyttää hyvältä, sillä siinä on huokoinen rakenne eikä maa ole tiivistynyt. Kuva: Sanna Vornanen
Viljelijä, oletko perillä lohkojesi kasvukunnosta? Neuvontaa on tarjolla käytännössä ilmaiseksi
Viljelijä voi itse ottaa selvää peltolohkojensa kasvukunnosta ottamalla lapion mukaan pellolle.TilaajalleElimäki
Maaperäneuvonnassa mietitään muun muassa sitä, mille lohkoille tuotantopanokset kannattaa kohdentaa. Kuvassa valmistunut maan kasvukunnon huippuosaaja Elina Valkeinen ja toinen osaajia kouluttaneista, Jukka Rajala. Kuva: Sanna VornanenViljelijät tarkkailevat ahkerasti kasvustojaan, mutta pinnan alle jäävä osuus jää usein vähemmälle huomiolle.
”Maan kasvukunto on avainasia huoltovarmuuden kannalta”, sanoo asiaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa vuosien ajan tutkinut Jukka Rajala.
”Maaperän kunnostaminen tehostaa kasvukuntoa, joka korostuu aikoina, jolloin energia ja lannoitteet ovat kalliita.”
Rajala on ollut kouluttamassa maan kasvukunnon huippuosaajia. Osaajat valmistuivat viime keväänä ja yksi heistä on Elina Valkeinen. Hän on kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Suomessa.
”Hakeuduin koulutukseen, koska mielestäni kaikki, mitä maan alla tapahtuu, on olennaista peltojen sadontuottokyvyn ja riskien hallinnan kannalta.”
”Maan kasvukunto vaikuttaa oleellisesti siihen, miten kasvit selviytyvät näistä sään ääri-ilmiöistä.”
Kasvukaudet ovat nykyään sellaisia, että kun sataa, saattaa sataa todella paljon ja pitkän aikaa. Toisaalta myös kuivat hellejaksot voivat kestää useita viikkoja.
”Maan kasvukunto vaikuttaa oleellisesti siihen, miten kasvit selviytyvät näistä sään ääri-ilmiöistä”, Valkeinen sanoo.
Hän lupaa, että maaperäneuvojilta saa konkreettisia neuvoja tilakohtaisesti. ”Meillä on laaja tietämys maan kasvukuntoon liittyvistä asioista.”
Ratkaisu, joka sopii jollekin tilalle, ei välttämättä ole kaikille se ainut oikea.
Käytännössä prosessi menee niin, että viljelijä ottaa yhteyttä neuvojaan. Sen jälkeen neuvoja ja viljelijä matkaavat etsimään ongelmien syitä lohkoille, joilla ongelmia on.
Neuvonnassa eritellään lohkot hyviin lohkoihin, kevyttä kunnostusta vaativiin tarkkailulohkoihin sekä suurempaa kunnostusta tarvitseviin. Neuvonta tehdään Neuvo2020-palveluna, joten se on käytännössä viljeljälle ilmaista.
Rajalan mukaan viljelijät tarvitsevat eniten neuvoja pellon kasvukunnon arvioinnissa. Moni viljelijä ei seuraa riittävän monipuolisesti maan kasvukuntoa.
”Maanviljelyssä kaikki lähtee maasta, se on viljelyn perusta.”
Hän vertaa maaperän hoitamista lehmän ruokintaan. ”Lehmä tarvitsee monipuolista rehua tuottaakseen paljon maitoa. Maa tarvitsee monipuolista kasvillisuutta ja eloperäistä ainetta, mikä tekee hyvää pieneliöille ja siten taas maan rakenteelle.”
Pitkien sadejaksojen varalta maan tulisi olla läpäisevää ja kuivatuksen olla kunnossa.
”Jos näin ei ole, maa vettyy pahasti”, Rajala sanoo. Pinnanmuotoilu, syväkuohkeutus ja tarvittaessa täydennysojitus auttavat pellon kuivatuksessa.
”Esimerkiksi eräällä pellolla vesi kerääntyi usein samaan kohtaan ja syy oli lopulta se, että laskuaukko oli tukossa ruoppauksista huolimatta ja tien siltarumpu oli liian korkealla”, Rajala sanoo.
Jos kasvusto on parempaa salaojien kohdalla, se kertoo siitä, että kuivatus ja maan rakenne ovat niiden kohdalla parempia.
”Lisäojitukset eivät aina yksin auta kosteusongelmiin, jos maa on liian tiivistynyttä. Silloin vesi ei pääse salaojiin asti”, Valkeinen sanoo.
”Lisäojitukset eivät aina yksin auta kosteusongelmiin, jos maa on liian tiivistynyttä.”
Viljelijä voi itse ottaa selvää peltolohkojensa kasvukunnosta ottamalla lapion käteen. Silmillä ja sormilla voi tutkailla tarkemmin maan rakennetta.
Ensin kannattaa katsoa, onko maassa selviä kerroksia.
”Kylvömuokkauskerros tietysti yleensä on pientä, huokoista murua, mikä on hyvä asia. Muruinen rakenne läpi maan olisi hyvä tavoite, mutta harvoin siihen päästään”, Rajala sanoo.
”Lapiolla voi selvittää myös kuivatuksen toimivuutta kaivamalla kuoppia peltoon märkään aikaan. Kuopat jätetään auki viikoiksi ja veden korkeutta kuopissa seurataan. ” Mikäli vesi pysyy kuopassa useita päiviä, kuivatus on puutteellinen.
Hyvä aika tällaiseen on syksyllä, varhain keväällä tai märkinä kausina kesällä.
Muruinen rakenne läpi maan olisi hyvä tavoite, mutta harvoin siihen päästään.”
Laaja, tuuhea juuristo saa maasta ravinteet paremmin kasvien käyttöön.
”Kasvi pystyy ottamaan paljon ravinteita ja vettä käyttöönsä muruisesta ja huokoisesta maasta, koska juuret pääsevät kasvamaan helposti”, Valkeinen sanoo.
Aluskasvit ovat tärkeitä, sillä ne lisäävät multavuutta, parantavat maan rakennetta ja sitovat hiiltä myös sadonkorjuun jälkeen.
Multavuus vaikuttaa siihen, miten hyvin maa varastoi kosteutta ja ravinteita. Tämä on ratkaisevassa asemassa hellejaksoilla.
Mitä suurempia ja teräväsärmäisempiä kokkareita maasta irtoaa kaivaessa, sitä tiivistyneempi on maan rakenne. Tämä kertoo siitä, että juuret eivät pääse maan läpi ja siten tehokkaasti kasvamaan ja toisaalta ottamaan ravinteita käyttöönsä.
Tiivistä maata voidaan parantaa aluskasveilla, syväjuurisilla kasveilla, maanparannusnurmilla ja muokkauksin.
Sekä Valkeisen että Rajalan mielestä pahinta, mitä peltolohkon maaperälle voi tehdä, on mennä sinne raskailla koneilla maan ollessa liian märkä.
”Tietysti joskus ei oikein ole muita vaihtoehtoja, kun tilakoot kasvavat ja aikaikkuna peltotöille on lyhyt”, Rajala sanoo.
Päätös mennä pellolle on siis aina myös maaperään kohdistuva ratkaisu.
Toimenpiteitä maan kasvukunnon eteen täytyy tehdä monipuolisesti. ”Samaa lohkoa ei aina kannata kyntää tai suorakylvää. Viljelijän täytyy miettiä, mikä on juuri kyseisessä hetkessä hyvä toimenpide”, Valkeinen sanoo.
Valkeisen peltolohkolla on ollut ongelmia maan tiivistymisen kanssa. Sitä hoidetaan monilajisella maanparannusnurmella sekä jankkuroinnilla. Kuva: Sanna VornanenJos kuivatuksen kanssa on ongelmia, täydennysojitus, soratäyttö pahimpiin paikkoihin, jankkurointi ja kaksivuotinen maanparannusnurmi tai kumina, maanmuotoilu ja syysviljat voivat auttaa asiaa.
”Syysviljoilla on paljon biomassaa maan pinnalla ja hyvä juuristo, joten ne tekevät maalle tosi hyvää”, Valkeinen sanoo.
Viljelykierto onkin avainasemassa maan kasvukunnon parantamisessa. ”Kevätviljat kasvavat vain vähän aikaa, joten ne eivät ole parhain vaihtoehto maaperälle”, Rajala sanoo.
Hän suosittelee viljavuustutkimuksen ja multavuusmäärityksen tekemistä hivenravinteet mukaan lukien.
Sateliittikuvia voi hyödyntää pellon kasvukunnon arvioimisessa. Viljelijät käyttävät niitä kuitenkin verrattain vähän. Esimerkiksi Google Earth -kuvia tarkastelemalla pääsee alkuun. Tarkkailtavat kohdat on hyvä merkitä itselleen muistiin.
Valkeisen pellolla on säätösalaojia kuivuusongelman takia. Liejusavi on läpäisevä maalaji, joten osassa lohkoja on ollut kuivuusongelmia. Asia on ratkaistu säätösalaojilla, joiden ansiosta vesi pysyy pellolla pidempään. Kuva: Sanna VornanenMitä?
Maaneuvo-hankkeessa kehitettiin kestävään maaperän hoitoon liittyvää neuvontaa ja jalkautettiin tutkimustietoa viljelijöille ja neuvojille. Hanke päättyi kesäkuun lopussa.
Hanketta rahoitti Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Baltic Sea Action Group (BSAG) toimi hankevastaavana. Muita hankkeen toteuttajia olivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suomen ympäristökeskus ja ProAgria Etelä-Suomi.
Yksi hankkeen tavoitteista oli valmentaa nykyisiä tai tulevia kasvintuotannon neuvojia maan kasvukunnon huippuosaajiksi.
Osa neuvojista on Pro-Agriassa ja osa yksityisiä. Koulutukseen valittiin 90 hakijasta 30, joista 16 lopulta valmistui. Kriteereinä neuvojien valinnalle oli asiantuntemus kasvintuotannosta sekä hiiliviljelystä.
Neuvojia valmistui ympäri maata Kemiä myöden. Valmennuksen kesto oli kaksi ja puoli vuotta, eikä se maksanut osallistujille mitään.
Kouluttajina olivat erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutista ja erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta.
Maan rakenteen aistinvaraisessa arvioinnissa auttaa MARA-kortti.
MAANEUVO-kurssin suorittaneet maan kasvukunnon huippuosaajien yhteystiedot löydät täältä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
