

Kesän maataloustapahtumien kohokohta, viidennettä kertaa Seinäjoella järjestettävä Farmari-maatalousnäyttely on avoinna 4.-6. heinäkuuta.
Näyttelypäällikkö Kirsi Varila ja näyttelytoiminnan johtaja Henri Honkala toivottavat näyttelyvieraat tervetulleeksi tapahtumaan, jolla on Suomessa pitkät perinteet.
”Maatalousnäyttelyitä on järjestetty Suomessa jo 227 vuotta”, Honkala toteaa kotimaisen maatalousnäyttelytoiminnan historiasta.
Entisaikojen näyttelyt keskittyivät koneellistumiseen, maataloustuottajien kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen. Toista on vuoden 2024 farmarinäyttelyssä, jotka ovat paitsi ammattitapahtuma, myös kuluttajille luotu mahdollisuus tutustua nykypäivän ruuantuotantoon.
”Farmarin voisikin kuvata olevan kotimaisen ruuantuotannon näyteikkuna”, Honkala sanoo.
Suomessa kuluttajien side maatalouteen on ollut perinteisesti läheinen, mutta kaupungistumisen myötä esimerkiksi sukulaisuusside maaseutuun on voinut katketa useita sukupolvia sitten.
”Etelä-Pohjanmaalla on suuri vierailijapotentiaali, sillä monilla kaupunkialueillakin asuvilla on vielä side maa- tai metsätalouteen esimerkiksi kavereiden tai sukulaisten kautta”, Honkala taustoittaa Seinäjoen vetovoimatekijöitä näyttelykaupunkina.
Hänen mukaansa esimerkiksi vuoden 2017 näyttelyvieraista noin 56 prosenttia omasi siteen maa- tai metsätalouteen, joko suoraan tai perheenjäsenten kautta.
”Farmari on yhdysside niin tuottajien keskuudessa, kuin tuottajien ja kuluttajienkin välillä.”
Tämän vuoden näyttelyssä keskeinen korostuva teema on huoltovarmuus, siitä kertoo esimerkiksi puolustusvoimien oma osasto.
Huoltovarmuus korostuu myös useissa näyttelyissä järjestettävissä paneelikeskusteluissa, näytteilleasettajissa sekä kotimaisen tuotannon markkinointina kuluttajille.
”Meidän näyttelymme tehtävänä on olla ammattitapahtuman lisäksi kuluttajan mahdollisuus tutustua nykypäivän ruuantuotantoon”, Varila kertoo.
Yksi näyttelyn suurimmista alueista onkin kotieläinalue, jossa on nähtävillä esimerkiksi nautoja, hevosia ja siipikarjaa.
Tuotantoeläinten tuominen näyttelyalueelle sisältää paitsi työtä, myös runsasta suunnittelua ja testausta eläintautien osalta.
”Näyttely toisensa jälkeen lupaprosessi eläinalueen osalta tiukkenee ja muuttuva eläintautitilanne vaikuttaa myös osaltaan käytännön järjestelyihin. Tänä vuonna kaikki alueelle tuotavat eläimet on ennalta testattu tarttuvien eläintautien varalta”, Honkala kertoo näyttelyn vaatimista järjestelyistä.
Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä osa Suomen sianlihantuotantoon erikoistuneista tiloista, joka osaltaan vaikuttaa eläinalueelle tuotaviin eläimiin.
”Emme halunneet ottaa riskiä, että näyttelytoiminnan tuloksena Suomessa alkaisi levitä afrikkalainen sikarutto (ASF), joten sikoja ei näyttelyssä tänä vuonna valitettavasti nähdä”, Honkala kertoo.

Monipuolisesta näyttelyalueesta yli 60 prosenttia on ammattiosastoja, joissa konevalmistajat, asiantuntijaorganisaatiot ja palveluntuottajat esittelevät toimintaansa sekä tuotteitaan niin kuluttajavieraille kuin viljelijöillekin.
”Vastuullinen suomalainen tuotanto, koneet ja kotieläimet”, Honkala tiivistää näyttelyn keskeiseksi tarjonnaksi.
Honkala ja Varila pitävät tärkeänä näyttelyn osana myös kokemuksien ja kuulumisten vaihtoa, joka on monelle viljelijälle jopa pääasiallinen syy saapua näyttelyyn.
”Farmari on yhdysside niin tuottajien keskuudessa, kuin tuottajien ja kuluttajienkin välillä”, he kuvailevat.