• Hovioikeus ratkaisi poikkeuksellisen karjariidan: Tila menetti satoja tuhansia, kun hiehot katosivat kasvatustilalle sopimuksesta huolimatta

    Maidontuottaja Pertti Liias joutui karvaasti kokemaan, että hiehokasvatuksen ulkoistaminen ei mene aina odotusten mukaan. Tila menetti hiehojen lisäksi merkittävän määrän maitotuloja, koska uusi navetta toimi vajaateholla. Hovioikeuden päätöksen jälkeen hiehokasvattaja korvasi osan eläinten arvosta, mutta ei tuotantoon liittyviä menetyksiä.
    Tilaajalle
    Leivonmäkinen maitotilallinen Pertti Liias kehottaa viljelijöitä suureen tarkkuuteen sopimuksia laadittaessa. Riitojen ratkaiseminen tuomioistuimessa tulee aina kalliiksi, vaikka voittaisikin.
    Leivonmäkinen maitotilallinen Pertti Liias kehottaa viljelijöitä suureen tarkkuuteen sopimuksia laadittaessa. Riitojen ratkaiseminen tuomioistuimessa tulee aina kalliiksi, vaikka voittaisikin. Kuva: Visa Vilkuna
    Maatalous|Viljelijän arki
    17.9.202406:00
    Visa Vilkuna

    Leivonmäkinen maanviljelijä Pertti Liias Jukolan Maitotila oy:sta solmi vuonna 2009 sopimuksen hiehojen kasvattamisesta runsaan parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan hiehokasvatukseen erikoistuneen tilan kanssa. Tilan piti kasvattaa Jukolan eläimet noin kolmen kuukauden ikäisistä vasikoista tiineiksi hiehoiksi kymmenen vuoden ajan.

    Hiehojen piti palata kotitilalle kun poikimiseen on 6-7 viikkoa. Poikimaiäksi sovittiin 24-26 kuukautta. Eläimet siirtyivät hiehokasvattajan eläinrekisteriin ja Jukola maksoi niiden hoidosta. Aluksi homma toimi sopimuksen mukaan.

    ”Sopimukseen oli kirjattu, että saan jatkuvasti tietoja esimerkiksi eläinten terveydestä, kiimoista, astutuksista ja tiinehtymisistä”, Liias kertoo. Tietoja ei kuitenkaan kuulunut.

    Sopimuksen loppuvaiheilla vuoden 2018 alussa Liias alkoi huomata, että hiehot poikivat ja lypsivät omaa maidontuotantoa laajentavan hiehokasvattajan lukuun. Samoihin aikoihin Liias sai takautuvasti laskuja eläinten kuljetuksista, joista tilojen välisen kirjallisen sopimuksen mukaan oli vastuussa hiehojen kasvattaja.

    ”Sopimuksessa oli yksiselitteisesti maininta, että tilojen väliset kuljetukset olivat hiehokasvattajan vastuulla. Perusteeton laskutusyritys jatkui kuitenkin käräjäoikeuteen asti”, Liias kertoo.

    Vuosien aikana Jukolan maitotilalta lähti kasvatettavaksi noin tuhat hiehoa. Näistä ProAgrian selityksen mukaan 163 ei palannut. Lisäksi oli lopetettuja ja raatoautoon päätyneitä eläimiä, jotka eivät ole luvussa mukana.

    Liias yritti saada hiehojaan takaisin sekä laskuttaa hiehokasvattajan luvatta itselleen jättämistä eläimistä. Vastaukseksi tuli vaatimus toimittaa lisää vasikoita ja maksaa kuljetusmaksut ehtona hiehojen palauttamiselle.

    ”En tietenkään voinut lähteä sellaiseen”, Liias kertoo.

    Kuvituskuva. Nämä hiehot eivät liity tapaukseen.
    Kuvituskuva. Nämä hiehot eivät liity tapaukseen.  Kuva: Kari Salonen

    Poliisi ei ryhtynyt tutkimaan tapausta, koska kyse oli sopimusasiasta. Liias vei asian oikeuteen ja vaati korvausta menetetyistä hiehoista sekä maidontuotannon katteen menetyksistä.

    Käräjäoikeus linjasi, että Jukolan maitotila sai keskeyttää hoitomaksujen maksamisen sopimusrikkomuksen vuoksi. Maidontuotannon katteen alenemiselle oikeudella ei ollut ymmärrystä, vaan se katsoi että Liias olisi voinut hankkia täydennyseläimiä karjaansa muualta. Tähän ei kuitenkaan ollut varaa, sillä rahaa oli kulunut hoitomaksuihin eläimistä, joita Jukolan tila ei saanut.

    Tila oli juuri investoinut yli miljoona euroa uuteen navettaan.

    ”Maidontuotantomme putosi selkkauksen aikana varsin jyrkästi, sillä lehmien määrä tilallamme väheni noin 300 lypsylehmästä 200:aan. Tilan talous oli niin tiukalla, ettemme kyenneet kolmeen vuoteen tekemään mitään tarvittavia investointeja”, Liias kertoo.

    ”Kesti neljä vuotta, että sain kaiken pyörimään hyvin. Nyt tilanne on taas hyvä, mutta takana on todella vaikeat vuodet.”

    ”Maidontuotantomme putosi selkkauksen aikana varsin jyrkästi, sillä lehmien määrä tilallamme väheni noin 300 lypsylehmästä 200:aan.” Pertti Liias

    Liias haki 450 000 euron korvausta menetettyjen hiehojen kahden vuoden maitotuotokseen perustuen.

    Myöhemmin hovioikeus katsoi, että Jukolan tila olisi voinut välttää maidontuotannon menetykset maksamalla sopimuksen mukaiset kasvatusmaksut ja saamalla siten kasvatuksessa olleet eläimet itselleen sekä selvittämällä laskuepäselvyydet myöhemmin.

    ”Oikeus luotti, että olisin saanut eläimet maksujen jälkeen”, Liias pohtii epäuskoisena.

    Jukolan Maitotila reklamoi perusteettomista ja virheellisistä laskuista, joihin kohdistettuja eläimiä hiehokasvattaja ei suostunut yksilöimään tai selventämään asiaa.

    Hovioikeus määräsi kasvattajan palauttamaan Liiakselle 70 000 euroa maksettuja kasvatusmaksuja, jotka kohdistuivat eläimiin, joita ei palautettu lähtötilalle. Maidontuotannon menetyksiä ei korvattu. Päätös asiasta annettiin Vaasan hovioikeudessa 15.12.2023.

    Liias kokee, että tuomioistuin ei täysin ymmärtänyt syy-yhteyttä hiehonkasvatuksen ja maidontuotannon kasvattamisen välillä.

    Jukolan maitotila sai lopulta kasvattajalta 195 000 euroa korvauksena menettämistään hiehoista, joita hiehokasvattajan itse valitsemassa selvitysajankohdassa helmikuussa 2019 oli elossa yhteensä 122.

    ”Osaa meiltä puuttuvista hiehoista oli lypsetty ja ehditty jo esimerkiksi teurastaakin, koska hiehokasvattajan eläinrekisterin tarkastusten välillä kului noin vuosi. Tämä oli ehkä Suomen historian suurin eläinvarkaus”, Liias huokaa.

    ”Tämä oli ehkä Suomen historian suurin eläinvarkaus.” Pertti Liias

    Korvausten hakeminen tuli kalliiksi, sillä Jukolan tila joutui maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, vaikka se voitti kaikki nostamansa kanteet. Kuluja muodostui myös vastapuolen vaatimuksista, jotka kaikki kaatuivat oikeudessa.

    Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa kummallekaan osapuolelle, mikä oli Liiakselle pettymys.

    ”Tuntui, että asiaan ei haluttu perehtyä. Oikeus päätti, että sopimuksesta riippumatta on omalla vastuulla, jos luovuttaa eläimensä toisen kasvatettavaksi. Oikeudessa voi näköjään myös valasta huolimatta valehdella niin paljon pystyy, eikä sillä ole vaikutusta tuomioon”, Liias hämmästelee.

    Hän haluaa kokemuksellaan varoittaa muita, että näinkin voi kasvatuksen ulkoistamisessa käydä.

    ”Mieluummin pidän eläimet omissa käsissä. Sopimus ei minua lopulta turvannut, vaikka kaikki oli otettu huomioon.”

    Kirjoittaja on lukenut asiaan liittyvät oikeuden päätökset. Liiaksen vastapuolena ollutta hiehokasvattajaa on myös yritetty tavoittaa, mutta häneltä ei saatu kommenttia asiaan.

    Lisää aiheesta
    • Sorkkaterveydessä Eurassa sijaitseva Mäkitalon tila on Suomen kärkeä. ”Parret pidetään kuivina”, Mika Höynälä kertoo. ”Poistoja ei ole huonojen sorkkien takia tarvinnut tehdä miesmuistiin.”

      Maidontuotanto | ”Lehmä on elämän äiti” – maailman maitotilat muuttuvat mustavalkoisiksi, mutta Eurasta löytyy tila, jossa uskotaan suomenkarjan voimaan

    • Ari Nortusen (oikealla) ja Jaakko Heikkisen tiloilla on paljon yhteistoimintaa. Heikkinen viljelee rehuviljaa Nortusen lihakarjalle. Viljakuormat ajetaan aumalle vaa’an kautta.

      Maatalousyrittäjät | Kasvi- ja kotieläintilojen yhteistyössä on monia hyötyjä: Aikaa ja energiaa säästyy, ympäristökin kiittää

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle