Etelän tuottajat eivät halua raivioita korvauskelpoisiksi – "Koetaan voimakasta vääryyden tunnetta"

MTK:lla on kiperä pähkinä purtavana, sillä pian pitäisi päättää, otetaanko metsästä pelloksi raivatut maat suorien tukien piiriin.

Niin voisi käydä, jos nykyiset tukioikeudet lakkautetaan ja nyt ulkopuolella olevat raivatut pellot saisivat suoria tukia. Silloin peltoalan määrä kasvaisi, mutta tukipotti ei.

Kysymys jakaa viljelijäkenttää, sillä näkökulmia on useita.

Ne jotka peltoa eivät ole raivanneet, vastustavat raivioiden suoria tukia. Järkeily menee niin, että peltoa raivanneet tiesivät, että tukia ei tipu. Siksi ei ole kestävällä pohjalla väittää, että kannattavuus vaatii tukia raivioille.

Lupausta tuista ei ole ollut, vaikka aiheesta on keskusteltu vuosia. Valtaosa viljelijöistä ei ole raivannut peltoa.

"Täällä koetaan voimakasta vääryyden tunnetta, jos raiviot tulevat korvauskelpoisiksi", MTK-Varsinais-Suomen liiton varapuheenjohtaja Aarne Lehtonen sanoo.

Itä-Suomessa puolestaan ajatellaan, että tuotantoa siirtyy alueille, joissa peltoa voi raivata. Itä-Suomessa ei oikein voi.

"Meillä ei ole huoli siitä, että saako raivioille tukea, meillä on huoli siitä onko Itä-Suomessa enää tulevaisuudessa maataloutta. Järjestössä on kyettävä huolehtimaan koko maan maatalouden tulevaisuudesta", MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio tiivistää.

MT kirjoitti keskiviikkona (12.5.) Pohjois-Pohjanmaan peltoa raivanneiden näkökulmasta. Heidän mielestään raivatuilla pelloilla viljellään ruokaa ja tuet olisi suunnattava ruuan tuotantoon. Siksi raiviot olisi liitettävä suoriin tukiin.

Yhteistä kaikille on huoli omien viljelyvalintojen kannattavuudesta ja tukipolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Yksittäisillä tiloilla on myös isot taloudelliset edut kyseessä, eikä kukaan halua leikata tukiaan.

Mielipiteet eivät jakaudu tarkasti maantieteellisesti, sillä peltoa raivanneita on myös esimerkiksi Länsi-Suomessa. Yhteensä korvauskelvotonta peltoa on noin 70 000 hehtaaria.

Jakolinja on myös viljanviljelijöiden ja kotieläintilojen välillä. Peltoa on raivattu kotieläintiloilla lannanlevitysalaksi.

MTK:n peltokasvivaliokunta vastustaa raivioiden suoria tukia. Valiokunta vaatii laskelmia siitä, miten paljon tuet tippuisivat.

Aiheen polttopisteessä ovat MTK, jonka pitäisi koota yhtenäinen näkemys, sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), jonka pitäisi asiasta päättää.

Asia on esillä, koska EU:n capin ohjelmakausi on vaihtumassa. Silloin EU:n komissio sallii jäsenmaiden luopua tukioikeuksista.

MTK:n kannalta haastavaa on, että tukien paketti on yksi kokonaisuus.

MTK:n johtokunnan olisi muodostettava kanta lähiviikkoina. Toistaiseksi kannanotot ovat varovaisia.

"Erilaisia vaihtoehtoja valmistellaan ja päätöksiä tehdään osana capin kokonaisuutta", maatalousjohtaja Johan Åberg muotoilee.

Leppä päättää, mutta tuskin hänkään haluaa yksin päättää viljelijöitä repivästä asiasta.

Poliittisesti kiperän kysymyksestä tekee se, että peltoa raivataan myös turvemailta. Niille on vaikea saada ilmastosyistä tukea.

Se hiertää myös Varsinais-Suomessa. Siellä viisi prosenttia pinta-alasta on jo egologista alaa, jolla on erityisvaatimuksia. Turvemaiden tuki voisi vielä lisätä vaatimuksia.

"Meillä suojellaan jo saaristomeriä, jos joudutaan vielä suojelemaan ilmastoakin, se tuntuu epäoikeudenmukaiselta", Lehtonen sanoo.

Poliittinen liikkumavara kapeni hallituksen puoliväliriihessä, kun turveyrittäjät saivat kymmenien miljoonien tukipotin.

On Lepän päätös mikä hyvänsä, sen pitää saada valtioneuvoston tuki.

Eräänlainen poliittinen kompromissi voisi olla, että tähän mennessä raivatut pellot pääsisivät suoran tuen piiriin, mutta uutta ei saa raivata.

Lue myös:

Raivioiden tuet jakavat tuottajien mielipiteitä – Raahessa puolustetaan ruokaa tuottaville tärkeitä raiviopeltoja

Raiviopeltojen tukieurot jälleen auki – moni viljelijä odottaa tukioikeuksien lakkautuksen tuovan suorat tuet myös raivioille