EJ-tarhojen toimitusjohtaja Esa Järvelä on innoissaan mahdollisuudesta laajentaa ja nykyaikaistaa yrityksensä toimintaa. Kuvassa kasvihuoneen liimapuukaaria, jotka ostettiin tuleviin kasvatushuoneisiin yritystoimintansa lopettavalta puutarhalta. Kuva: Linda VirkamäkiSoiniEsa Järvelä tekee jätti-investointia Etelä-Pohjanmaan pikkukuntaan – nyt hän kertoo, miksi sinne Uudenmaan sijaan
Kotimaiset puutarha-alan yritykset eivät kilpaile toisiaan vastaan, vaan kilpailijat löytyvät ulkomailta, toteaa soinilainen puutarhatuottaja Esa Järvelä.TilaajalleSoinilainen vuonna 1979 perustettu kauppapuutarha-alan yritys EJ-Tarhat oy on aloittanut rakennushankkeen, jolla toimintaa laajennetaan ja nykyaikaistetaan.
Yritys on muun muassa seurakuntien sopimustuotanto- ja hautainhoitorahastopuolella Suomen suurin koristekasvien toimittaja.
Nykyinen rakennushanke käynnistyi viime vuoden syksyllä maa-alueiden hankinnalla ja sen on suunniteltu kestävän vuoden 2027 loppuun.
EJ-tarhojen toimitusjohtaja Esa Järvelä toteaa hankeen kuitenkin näillä näkymin valmistuvan alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin.
”Näyttää siltä, että vuoden 2027 alkupuolella rakennushankkeen ensimmäinen vaihe tulee valmiiksi. Tammi-helmikuun aikaan uusissa tiloissa on tarkoitus aloittaa koristekasvien viljely, ja ensimmäiset näissä tiloissa kasvatettavat vadelman taimetkin ovat jo tilattuna ensi toukokuulle”, Järvelä kertoo.
Rakennustyömaalla on tällä hetkellä tekeillä alueen infra. Maanrakennustöiden jälkeen ensimmäisenä paikalle nousee päähuone, joka on rakennuksista suurin. Kuva: Linda VirkamäkiTeollisuusalueelle Soinissa onkin tällä hetkellä rakentumassa moniharjainen masterhalli. Ensi kevääseen mennessä sen yhteyteen nousee kolme kasvatushuonetta. Kokonaisuudessaan näistä tulee lisätuotantopinta-alaa noin puolen hehtaarin verran.
”Masterhuone tulee olemaan logistiikankeskus ja osaa tilasta käytetään myös kasvatustoimintaan. Päähuone siis mukautuu kasvukauden ja tarpeiden mukaan eri käyttötarkoituksiin.”
Uusiin tiloihin tulee täysin uudenlaista teknologiaa, jonka avulla toimintaa pystytään automatisoimaan. Kotimainen teknologia-alan yritys Viherlinkki toimittaa yritykselle muun muassa sensoreita ja ohjelmistot, joiden avulla kasvien kasvuolosuhteita voidaan tarkkailla sekä säätää.
”Tämän sensoriarmeijan avulla voidaan seurata esimerkiksi turpeen kosteutta, ravinnemääriä ja kasvihuoneiden ilmasto-olosuhteita. Viherlinkin kautta meille tulevat myös kastelu- ja lannoitusjärjestelmien ohjelmistot ja laitteet.”
Pohjaluonnoksesta näkyy kuinka kaiken keskiössä on niin sanottu masterhuone, jossa tapahtuvat kasvien istutukset ja siirrot. Päähuoneen ympärille rakentuvat kasvatushuoneet. Kuva: Linda VirkamäkiJärvelä kertoo, että sensoreiden ja ohjelmistojen keräämän datan avulla voidaan seurata eri kasvien kausittaista menestymistä. Ne kykenevät havainnoimaan myös kasveille epäsuotuisia olosuhteita ihmistä nopeammin.
”Esimerkiksi amppeleiden kohdalla ihmisen tekemä aistinvarainen arvio niille epäedullisesta tilanteesta tulee yleensä vasta siinä vaiheessa, kun peli on jo menetetty. Näiden sensoreiden ja ohjelmiston ansiosta tilanteista saadaan hälytyksen kautta tieto oikea-aikaisesti, ja niihin pystytään reagoimaan heti.”
EJ-tarhat kasvattaa niin kukkia kuin hyötykasveja. Vadelmat myytiin ennen tuoreina, mutta nykyään kaikki marjat pakastetaan ja myydään toimitusketjun toimivuuden vuoksi pakasteina Pakkasmarjat oy:n kautta. Kuva: Linda VirkamäkiTällä hetkellä EJ-Tarhat kasvattaa eri hyöty- ja koristekasveja sekä Soinissa että Hyvinkäällä. Ähtärissä yrityksellä on vielä toistaiseksi vuokrattua tilaa 2000 neliön verran. Tuotanto on keskitetty Etelä-Pohjanmaalle Soiniin, jossa viljeltävää pinta-alaa on vähän yli kaksi hehtaaria. Kokonaisuudessaan yrityksellä on käytössään noin kolme hehtaaria kasvatustilaa.
”Kun hanketta alettiin suunnitella, tuli muun muassa rahoittajalta kysymys, miksi investoimme Soiniin sen sijaan, että laajentaisimme toimintaa Hyvinkäällä. Yksi tärkein syy päätökseen on Soinin keskeinen sijainti, koska toimitamme kasveja ympäri Suomen.”
”Tänne on helpompi saada osaavaa työvoimaa, kun elinkustannukset ovat huomattavasti huokeammat kuin suurten kaupunkikeskittymien läheisyydessä.”
Puutarha-ala on yksi matalapalkkaisimpia aloja ja Järvelän mukaan tämä olikin toinen suuri tekijä, joka ohjasi päätöstä siihen että investointien toteuttaminen Soinissa on järkevämpää kuin Etelä-Suomessa.
”Tänne on helpompi saada osaavaa työvoimaa, kun elinkustannukset ovat huomattavasti huokeammat kuin suurten kaupunkikeskittymien läheisyydessä. Täällä alan palkoilla on mahdollisuus sijoittaa omistusasuntoon ja panostaa monipuolisesti vaikkapa vapaa-ajan harrastuksiin.”
Investoinnin ykkösvaihe on kustannuksiltaan miljoonan euron luokkaa. Kun ensimmäinen vaihe saadaan valmiiksi, suunnitelmana on rakennuttaa toinen masterhuone, jonka yhteyteen rakentuu kahdeksan kasvatushuonetta.
Yritystoimintaa on uskallettu lähteä kasvattamaan ja kehittämään, koska Järvelä tietää, että alan tuotteille olisi enemmän kysyntää kuin yritys pystyy tällä hetkellä tuottamaan.
”Monet kotimaiset keskikokoiset puutarha-alan yritykset ovat lopettaneet viime vuosina. Tähän tarjonnan vajeeseen haluamme vastata. Jos tätä tarvetta ei täytetä kotimaisella tuotannolla, jokin ulkomainen kilpailija ottaa sen haltuunsa.”
”Jos tätä tarvetta ei täytetä kotimaisella tuotannolla, jokin ulkomainen kilpailija ottaa sen haltuunsa.”
Muun Euroopan tuotantoon perehtyneenä Järvelä tiedostaa, mistä hinta toisissa maissa koostuu. Hän haluaakin korostaa, että meillä Suomessa kotimaiset puutarha-alan yritykset eivät kilpaile toisiaan vastaan, vaan kilpailijat löytyvät ulkomailta.
”Kun jokin markkina puutarha-alalla menetetään kerran ulkomaiselle toimijalle, on sitä vaikea enää saada takaisin. Tästä syystä meillä halutaan panostaa kestävään ja hinnaltaan kilpailukykyiseen kotimaiseen tuotantoon tulevaisuudessakin”, Järvelä toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
