Tilaviljasta tehtyjen analyysien perusteella näyttää, että ohra, kaura ja vehnä tarvitsevat kaikki valkuaistäydennystä, kertoo tuoteryhmäjohtaja Harri Muilu A-Rehulta. Kuva: Marjaana Malkamaki
Homeet tilaviljojen ongelma – ”Analysoikaa viljanne, niin osataan optimoida ruokinta”, asiantuntija neuvoo sikayrittäjiä
Homeet pilaavat viljasadon laatua ja vaikuttavat näin sikojen ruokintaan. A-Rehun analyysit osoittavat, että jopa 60 prosenttia tilojen viljanäytteistä sisältää runsaasti homeita. Sikayrittäjien kannattaakin tutkituttaa rehuvilja ruokintaongelmien välttämiseksi.Tilaajalle
Hometta sisältävälle viljalle on tehtävä jotain, jotta sitä voi antaa sioille. Kuva: Viestimedian arkistoHomeet ovat tämän vuoden viljasadon ongelma. Esimerkiksi 60 prosentissa A-Rehun analysoimista tilaviljanäytteistä on sellaisia, joiden homemyrkkyistä kertova DON-arvo ylittää 1 300 mikrogrammaa kilossa, kertoi sikarehujen tuoteryhmäjohtaja Harri Muilu Sikayrittäjien seminaarissa 27.9. Tuloksissa oli huomioitu tilanne 26.9.
”Tilojen siiloista löytyy jopa sellaisia viljaeriä, joita on hyvin vaikea ruokinnassa hyödyntää.”
Homemyrkky- eli toksiinipitoisuuksissa on tilojen välillä eroja. Pohjanlahden rannalla ja Pohjanmaan maakunnissa homeita on Muilun mukaan enemmän kuin muualla Suomessa.
”Toksiinien määrä kaukalossa ratkaisee”, Muilu painotti.
Tällä hän tarkoittaa, että hometta sisältävälle viljalle on tehtävä jotain, jotta sitä voi antaa sioille.
Viljaa voi koettaa puhdistaa entistä tarkemmin tai sitä voi laimentaa puhtailla viljaerillä tai heralla. A-rehulla on Muilun mukaan tarjota rehuihin lisättävää eliminaattoria, joka kaappaa ja pilkkoo homeita.
Eliminaattoria löytyy tiivisteitä tai sitä voi lisätä tilan oman viljan joukkoon.
Yksi keino on vaihtaa koko saastunut viljaerä puhtaaseen, Muilu jatkaa.
A-Rehulla analysoitujen tilaviljanäytteiden pohjalta näyttää siltä, että rehuiksi päätyvä ohra, kaura ja vehnä tarvitsevat kaikki valkuaistäydennystä.
Tilaviljojen näytteissä ohran hehtolitrapaino oli keskimäärin 64,6 kiloa ja valkuainen 12,3 prosenttia. Kauralla vastaavasti hehtolitrapaino oli 53,3 kiloa ja valkuainen 12,5 prosenttia. Vehnän hehtolitrapaino ylsi 76,3 kiloon ja valkuainen 14,3 prosenttiin.
Ruokaviraston tähän mennessä tutkimista viljanäytteistä selviää, että kauran keskimääräinen hehtolitrapaino 54,4 kiloa, joka on noin kilon pidemmän ajan keskiarvoa matalampi. Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 63,7 kiloa.
Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 77,2 kiloa ja syysvehnän 78,5 kiloa. Kevätvehnän hehtolitrapaino on noin kolme kiloa pidemmän ajan keskiarvoa alhaisempi, Ruokavirasto kertoi lokakuun alussa.
Ruokaviraston keskiarvotiedot viljasadon laadusta perustuvat noin 330 tutkittuun näytteeseen, joten viljasadon laatutiedot ovat vielä ennakkotietoja.
- Osaston luetuimmat
