Maitovaltuuskunta hiillosti maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Pekka Pihamaata tukien maksuaikatauluista. Selkeitä vastauksia Pihamaalla ei ollut antaa. Kuva: Sanne Katainen
300 miljoonan euron tukisiirtymää ei niellä purematta – maitovaltuuskunta huolissaan tukimaksatusten aikataulusta
Torstaina Hämeenlinnassa koollaan olleen maitovaltuuskunnan viesti on selvä: maatalous on niin suuressa kriisissä, että ilman valtion tukea moni tila ei enää selviä.Hämeenlinna
Maitovaltuuskunta kokoontui Hämeenlinnassa torstaina 10.11. Esitystä ruokamurroksesta pitämässä tutkija Annika Lonkila Suomen ympäristökeskus Sykestä. Kuva: Sanne KatainenEU:n uuden maatalouspolitiikan tukimaksatusten aikataulu siirtää vuoden 2023 maksuja useilla kuukausilla. Osa voi siirtyä pitkälle vuoden 2024 puolelle.
MTK:ssa tehtyjen laskemien mukaan ensi vuoden tukia voi siirtyä vuoden 2024 puolelle peräti 300 miljoonaa euroa. Laskelma aiheutti kohahduksen Hämeenlinnassa eilen koolla olleessa maitovaltuuskunnassa.
Puheenvuoroissa vaadittiin, että maataloushallinnon pitää korjata maksatusaikataulu välittömästi eikä uusi ohjelmakausi saa siirtää tukien maksatuksia nykyistä myöhäisemmäksi.
Selkeää vastausta vaille jäi kysymys siitä, kuka ja missä päätöksen aikataulumuutoksesta on lopulta tehnyt. Onko juurisyy EU:ssa vai kenties sittenkin Suomessa tehdyissä päätöksissä?
Valtuuskunnassa muistutettiin, että tilat tarvitsevat rahaa loppuvuodesta. Silloin erääntyvät monet laskut ja pitää hankkia tuotantopanoksia seuraavaa vuotta ajatellen.
MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio kertoi tuottajajärjestön keskustelleen tavarantoimittajien ja rahoituslaitosten kanssa maksatusaikataulun muutosten tiloille aiheuttamista ongelmista.
Mattio kehotti myös tuottajia olemaan esimerkiksi omaan pankkiinsa ajoissa yhteydessä, mikäli tukien viivästyminen aiheuttaa ongelmia lyhennysten maksamisessa.
Parissa puheenvuorossa tuotiin esiin, voisiko julkinen valta vaikuttaa korkotukilainojen lyhennysten maksuaikatauluihin. Myös maatilalainojen korotonta lyhennyssiirtoa ehdotettiin.
Maksuaikataulujen muuttumisen lisäksi maitovaltuuskuntaa puhutti moneen otteeseen tilojen kannattavuuskriisi.
Luonnonvarakeskus Luken ennusteiden mukaan maitotilojen yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna 11 000 euroon.
Luonnonvarakeskus Luken ennusteiden mukaan maitotilojen yrittäjätulo romahtaa tänä vuonna 11 000 euroon, kun se on ollut 30 000–40 000 euron luokkaa.
Kannattavuuskriisi on niin syvä, että ilman valtion apua ei selvitä. Jonkinlainen tukipaketti on saatava, jos kotimainen ruuantuotanto halutaan turvata.
Näin voi kiteyttää maitovaltuuskunnan keskusteluja, joissa myös painotettiin, että ennen muuta tuottaja haluaisi saada elantonsa markkinoilta. Nykyisessä tilanteessa se ei vain onnistu.
EU:n maitomarkkinoilla hinnat ovat edelleen korkealla tasolla, mutta hinnat ovat kääntyneet laskuun, Mattio totesi.
Suomessa tuottajahinnat ovat jääneet EU:n hintakehityksestä jälkeen. Tuottajahinnat ovat lähteneet nousuun, mutta noin puolen vuoden viiveellä kustannusten nousun alkamisen jälkeen.
"Tätä puolen vuoden eroa moni tila ei ole saanut katettua."
Suomessa ja koko EU:ssa ollaan huolissaan kuluttajien maksukyvystä. Inflaatio laukkaa ja energia kallistuu, mikä saa kuluttajat harkitsemaan entistä tarkemmin, minkä hintaista ruokaa ostavat.
Esimerkiksi Suomessa maitotuotteiden hinnat ovat nousseet Mattion mukaan 17 prosenttia.
Jo ennen hintojen nousua meijerituotteiden kulutus kääntyi laskuun. Maitopohjaiset välipalatuotteet ja jugurtti maistuvat tosin edelleen.
Kotimaiset juustot ovat onnistuneet saamaan jalansijaa markkinoilla, mutta kalliiden juustojen kohdalla kuluttaja katsoo hintalappua entistä tarkemmin.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä painotti, että kentän viestin päättäjien suuntaan on oltava yhtenäinen. Kuva: Sanne Katainen- Osaston luetuimmat
