Tutkimus: Solupohjainen maatalous pienentäisi proteiinituotannon ympäristövaikutuksia – valkuaista ihmisravinnoksi voisi tuottaa bioreaktoreissa vaikka aavikolla
Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että solupohjaisen proteiinin vaikutukset maatalouden ympäristökuormaan ovat suurimmat, kun keinotekoisella proteiinilla korvataan naudanlihaa.
Trichodora reesei -sienen avulla voidaan tuottaa ovalbumiini-proteiinia, joka on esimerkiksi kananmunanvalkuaisen tärkein valkuaisaine. Kuva: Jaana KankaanpääSolupohjaisten maataloustuotteiden avulla maatalouden proteiinituotannon ympäristövaikutuksia voidaan pienentää nykyisestä, todetaan Msc Natasha Järviön Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnassa tekemässä väitöskirjatyössä.
Solumaatalous
Soluteknologiaa hyödyntävä tuotantomenetelmä, jonka tavoitteena on irrottaa ruuantuotanto tavanomaisesta maanviljelystä ja vähentää ruoantuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
Käytetään pääasiassa eläinperäisten tuotteiden vaihtoehtojen tai samankaltaisten tuotteiden tuottamiseen.
Soluviljelytekniikoissa käytetään yleensä bioreaktoreita suljettujen tuotantoprosessien luomiseksi, mikä mahdollistaa tuotantopanosten tehokkaan kierrätyksen ja tuotantoprosessin päästöjen hallinnan.
Tutkimuksessaan Järviö keskittyi kahteen soluviljelystä saatavaan proteiinilähteeseen: vetyä hapettavien bakteerien avulla tuotettuun mikrobiproteiiniin ja Trichodora reesei -sienen avulla tuotettuun ovalbumiiniin.
Suurin hyöty, joka saadaan korvaamalla nykyiset valkuaislähteet mikrobiproteiinilla ja ovalbumiinilla, on valkuaisaineiden tuotantoon tarvittavan maankäytön vähentäminen, Järviö sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Mikrobiproteiinin tuottamiseksi ei tarvita peltoa, joten sitä voidaan tuottaa missä tahansa, jopa aavikkoalueilla, Järviö toteaa.
Sekä mikrobiproteiinia että sienen avulla tuotettua ovalbumiinia voidaan käyttää ihmisravinnoksi ja rehun valkuaisaineena. Päätavoite ovalbumiinin tuottamiselle sienen avulla on korvata kananmunan valkuaisjauhe, josta yli 50 prosenttia on kyseistä proteiinia.
Msc Natasha Järviö väitteli 8.11.2022 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta: "The planet we eat - Comparing environmental impacts of protein-rich food and feed ingredients from cellular agriculture, agriculture and aquaculture".
- Osaston luetuimmat
