Katso kuvaparit: Pattijoen tulva teki pelloista järviä – ”Aivan varmasti tulee satotappioita”

Sateet nostivat viime viikolla pohjalaismaakunnissa jokien ja järvien pintoja nopeasti.

Voimakkainta vedenpintojen nousu oli Pohjois-Pohjanmaalla, missä muun muassa Pattijoki ja Kalajoki tulvivat liikenneväylille ja asuinrakennuksia kastui.

Tulvavesi kuljetti myös esimerkiksi pyöröpaaleja, polkupyöriä ja polttopuupinoja kohti jokea.

Torstaina sama pelto muistutti järveä. Kuva: Jaakko Nivala

Nyt tilanne on rauhoittunut.

”Lyhyt pakkasjakso ja kuiva sää helpottavat tilannetta”, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen kertoo.

Eskelisen mukaan Pattijoen tulva oli poikkeuksellinen, ehkä vain kerran sadassa vuodessa toistuva.

Jaakko ja Hanna Nivala harmittelevat tulevia satotappioita. Vielä viikko sitten ruiskasvusto näytti lupaavalta. Kuva: Kai Tirkkonen

Pattijoella kasvinviljelytilaa isännöivät Hanna ja Jaakko Nivala kertovat, että näin pahasti joki ei ole tulvinut kertaakaan aiemmin heidän aikanaan.

Kun syksy on ollut muutenkin märkää, pellot muuttuivat paikoin järviksi. Esimerkiksi Nivaloiden syksyllä kylvämä ruispelto oli vielä perjantaina veden peitossa.

”Aivan varmasti tulee satotappioita”, Hanna Nivala harmittelee.

Sama kanava tulvi torstaina yli äyräiden. Kuva: Jaakko Nivala

Pariskunnan pelkona oli, että tulviva kanava veisi maata mukanaan, mutta suojanurmi sitoi sen verran hyvin, että siltä vältyttiin. Pellot on salaojitettu alle kymmenen vuotta sitten ja huuhdeltu ennen kylvöä.

Vaikka vesi on jo laskenut, pellot ovat hyvin märkiä, eikä niille voi mennä painavilla koneilla.

”Yleensä olemme tehneet syksyllä kevytmuokkauksia. Nyt ei voida, palataan asiaan ensi keväänä”, Jaakko Nivala toteaa.

Syksy on ollut märkää jo ennen rankkasateita, minkä vuoksi Pattijoen tulva nousi ennätyksellisen korkealle. Kuva: Kai Tirkkonen

Karjatiloilla märkyys aiheuttaa ongelmia lannanlevityksen kanssa. Vaikeuksia on erityisesti tiloilla, joilla lietealtaat täyttyvät, eikä lietelantaa märkyyden vuoksi pääse levittämään pelloille.

Raahen Olkijoella emolehmiä kasvattava MTK-Rannikon puheenjohtaja Sauli Joensuu toivoo, että lannanlevitykselle saisi jatkoaikaa. Lantaa saa levitää pelloille lokakuun loppuun saakka.

Joensuun omalla tilalla lanta käsitellään kuivalantana. Hänenkin pellot ovat niin märkiä, ettei niille todennäköisesti ole asiaa enää tänä syksynä.

”Joudun patteroimaan osan lannasta pellolle”, hän toteaa. Patterointi tarkoittaa kuivalannan varastointia aumassa ja siitä on tehtävä kunnalle ilmoitus.

Joensuun mukaan Raahessa patterointi onnistuu ilmoituksella, mutta käytännöt vaihtelevat kunnittain.

”Joka kunnassa se ei ole sallittua. Siihen pitäisi saada muutos.”

Joensuu toivoo hallinnolta joustavuutta ja ketteryyttä poikkeustilanteissa, sillä säihin viljelijät eivät voi vaikuttaa.

Optimaalisin sää olisi loppukuuksi pelkästään poutaa eikä yhtään vettä. Pakkastakaan ei vielä kaivata, sillä jäätyneeseen maahan ei lantaa voi levittää.

Joka tapauksessa keväälle jää paljon peltotöitä, sillä kynnöt jäivät myös Joensuun tilalla tekemättä.