Suomenvuohien geenien keruu ja pakastus alkoi Jalasjärvellä

Kotimaisen alkuperäisrotu suomenvuohen geenien keruu ja pakastaminen rodun geneettisen monimuotoisuuden ja geenivarojen säilyttämiseksi on aloitettu.

Erisukuisista suomenvuohen pukeista kerätään ja pakastetaan siemennestettä geenipankkiin, missä siemenannoksia säilytetään nestetypessä noin -196 asteen pakkasessa.

Tulevaisuudessa on tarkoitus pakastaa myös alkioita, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Geenien tallettaminen on osa maa-, metsä- ja kalatalouden kansallista geenivaraohjelmaa. Ohjelman toteutusta koordinoi Luonnonvarakeskus. Kotieläingeenipankki ylläpitää kotieläinrotujen ja kotieläinlajien geneettistä eli perinnöllistä monimuotoisuutta nykyistä ja tulevaa käyttötarkoitusta varten.

Suomenvuohien siemennesteen keruu ja pakastus tehdään harvinaisten pukkilinjojen keräilystä innostuneella Pentinmäen suomenvuohitilalla Jalasjärvellä. Asemalla voidaan jatkossa kerätä ja hyödyntää annoksia myös jalostustyöhön.

Keruu alkaa maaliskuussa, jolloin geenipankkiin saadaan siemenannoksia viideltä suomenvuohipukilta. Tavoitteena on kerätä annoksia ainakin 25 pukilta, Kantanen kertoo.

Suomenvuohia on Suomessa alle 6000. Kuvassa kilejä.  Kuva: Marko Pentinmäki

Suomenvuohi on ainoa alkuperäinen kotimainen vuohirotu. Niitä on Suomessa alle 6000 yksilöä. Suurimmat katraat ovat maidontuotantotiloilla. Lisäksi suomenvuohia pidetään harrastuseläiminä.

Suomeen on tuotu myös ulkomaisten lypsyvuohirotujen pakastettua siementä keinosiemennykseen. Sitä on käytetty suomenvuohien risteyttämiseen. Kantanen pitää tätä uhkana puhdasrotuisen suomenvuohen säilymiselle.

Suomenvuohen erityspiirre on pitkämaitoisuus, eli sen ei tarvitse tulla tiineeksi joka vuosi maidontuotannon jatkumiseksi.

”Tämän ja muiden alkuperäisrotuun kuuluvien piirteiden takia on tärkeää säilyttää mahdollisimman monipuolisesti suomenvuohien geenejä”, Luken tiedotteessa todetaan.