Viljelijät joutuvat odottamaan tietoa uusista EU-tuista vielä pitkään

EU-parlamentti ajaa unionille selvästi nykyistä suurempaa budjettia ja vaatii, ettei maatalouden ja alueiden rahoitusosuutta jätetä kansallisten hallitusten harkittavaksi, vaan korvamerkitään tiukasti.

Tämä käy ilmi parlamentin budjettivaliokunnan esityksestä, josta mepit äänestävät huhtikuun lopussa.

”Peräänkuulutamme vahvempaa ja kohdennetumpaa rahoitusta maataloudelle ja alueille”, budjettineuvotteluista vastaava romanialainen keskustaoikeiston (EPP) meppi Siegfried Mureşan tähdensi kuluneella viikolla Brysselissä.

Romanialainen EPP-meppi Siegfried Mureşan on EU-parlamentin pääneuvottelija, kun unionin uutta rahoituskehystä väännetään kasaan. Kuva: Alain ROLLAND

EU-komissio on jo esittänyt noin 50 prosentin lisäystä nykyiseen rahoituskehykseen. Parlamentin mielestä tämäkään ei riitä ja vaatii siksi kymmenen prosentin korotusta komission esitykseen.

Kun mukaan lasketaan koronaelvytystä varten otetun velan takaisinmaksut, komission esitys on noin 2 000 miljardia, eli noin 1,28 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Parlamentti vaatii 2 200 miljardin seitsenvuotista kehystä, joka on vajaat 1,40 prosenttia EU:n bkt:stä.

Mepit haluavat käsitellä velkojen lyhennyksiä erillisenä lukittuna menoeränä, joka ei nakerra muuta rahoitusta.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa varten parlamentti korvamerkitsisi 433 miljardia euroa. Se on noin 140 miljardia enemmän kuin mitä komissio esittää ja myös enemmän kuin nykyisessä 2021–2027 kehyksessä.

EU-parlamentti kasvattaisi unionin maatalousbudjetin yli 400 miljardiin euroon. Kuva: Timo Filpus

Parlamentti lähtee ylipäätään siitä, että uuteen kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien NRP-rahastoon niputetut maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuet pitää korvamerkitä selkeästi niin, etteivät ne ole riippuvaisia kansallisista painotuksista.

Suomalaismeppi Elsi Katainen (kesk.) on EU-parlamentin maatalousvaliokunnan pääneuvottelija, kun tulevista NRP-tuista taistellaan.

”Sekä komission että parlamentin ehdotus rahoituskehyksen kasvattamisesta on epärealistinen”, hän varoittaa.

Merkittävä osa jäsenmaista, Saksa, Hollanti ja Suomi muiden muassa, vastustaa enemmän tai vähemmän jyrkästi budjetin kasvattamista. Sitä on vaikea myydä äänestäjille, kun samaan aikaan kansallisesti menoja on pakko karsia.

EU-komission, parlamentin ja jäsenmaiden välillä muhii riita myös budjetin rahoittamisesta. Käytännössä mikään jäsenmaa ei haluaisi korottaa omaa maksuosuuttaan.

Parlamentin vastaus rahoitusvajeeseen on digivero, jolla nyhdettäisiin ennen muuta Euroopassa kovia voittoja jauhavia USA:n digijättejä.

Keskustameppi Elsi Katainen kantaa huolta siitä, että EU:n budjettineuvotteluiden aikataulu venyy. Kuva: Johannes Tervo

”Se, että tukia korvamerkintään entistä enemmän, on hyvä, kunhan se tehdään viisaasti”, Katainen painottaa ja viittaa ennen muuta siihen, että viljelijöiden ja alueiden nykyiset tuet pystytään mahdollisimman pitkälle turvaamaan.

”Aikataulusta olen eniten huolissani”, Katainen jatkaa.

Toisin kuin aiemmilla budjettikierroksilla EU-parlamentti tivaa jäsenmailta nyt yksiselitteistä linjausta rahoituskehyksen loppusummasta ja eri tukiohjelmien osuuksista ennen kuin neuvottelut yksityiskohdista aloitetaan.

Näin parlamentin poliittiset ryhmät uskovat pystyvänsä vaikuttamaan entistä enemmän sekä rahoituskehyksen kokoon että tukien yksityiskohtiin.

Elsi Kataisen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että jäsenmaat pystyvät sopimaan budjetin loppusummasta vuoden loppuun mennessä.

Irlanti aloittaa jäsenmaiden Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana heinäkuun alussa. Pääministeri Micheál Martin (oik.) on siksi avainasemassa, kun budjettivääntö alkaa. EU:n budjettikomissaari Piotr Serafin (vas.) ja maatalouskomissaari Christophe Hansen vierailivat Dublinissa hiljattain. Kuva: Damien Eagers

Jos sopu syntyy vasta ensi keväänä, lopullista budjettia on vaikea saada kasaan ennen vuoden 2028 alkua. Silloin tukien maksaminen esimerkiksi maataloustuottajille pitäisi aloittaa.

Jo ilman tätä uhkaavaa lykkäystäkin asetelma on tukala viljelijöille.

EU:n maatalousbudjetin mylläys lisää epävarmuutta kustannushaasteiden kanssa painivalla alalla. Jos tukien maksatukset vielä lykkääntyvät, monilla tiloilla on harkittava toiminnan lopettamista.

”En usko, että jäsenmailla on varaa maksaa tukia, jotka jäävät budjettipäätösten lykkääntymisen vuoksi saamatta”, Katainen puntaroi.

Jäsenmaiden pitäisi keskustella uudesta budjetista ensi viikon huippukokouksessa. Päähuomion vienee kuitenkin Lähi-idän kriisin aiheuttama energian ja polttonesteiden hintojen nousu.