EU-komission Mercosur-hyvitys uhkaa kuihtua silmänlumeeksi ‒ ”Eihän von der Leyen voi edes luvata sellaista.”

Yhä selvemmältä näyttää, että komission lupaamat hyvitykset Mercosur-sovun aiheuttamista haitoista eivät ole sitä, miltä ne kuulostavat.

Tämä karu tosiasia alkaa nyt kirkastua EU-maiden hallituksille ja maataloustuottajille. Luvattua 45 miljardin ”voitelurahaa” puitiin jäsenmaiden maatalousministerien kokouksessa alkuviikosta.

”Se tuli esille monissa puheenvuoroissa, että eihän komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen voi edes luvata jotain sellaista, josta jäsenmaiden päämiehet viime kädessä päättävät”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvaa kokouksen tunnelmaa.

Luvattua lisätukea ollaan lohkaisemassa tulevan EU-budjetin riskirahastosta, jolla oli tarkoitus varautua tuleviin pandemian kaltaisiin kriiseihin.

Neuvottelut vuosien 2028‒2034 rahoituskehyksestä ovat kuitenkin vasta alkamassa. Komissio esittää budjetin loppusummaksi lähes 2 000 miljardia. Meneillään olevalla budjettikaudella se on reilut 1 200 miljardia. Jäsenmaat tuskin suostuvat nielemään näin tuntuvaa korotusta.

Lisäksi kansalliset hallitukset lopulta päättävät, kanavoidaanko komission tarjoama ”hyvitys” ylipäätään maataloudelle.

Maatalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan luvattu Mercosur-tuki tuo epätasapainoa EU:n sisämarkkinoille.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Essayahin mukaan ”budjetin kokonaistasoon liittyvä epävarmuus” ei ole muuttunut mihinkään ja lisätukiin liittyy myös muita haasteita.

”Tämä saattaa aiheuttaa sisämarkkinoille entistä enemmän epätasapainoa. Jotkut jäsenmaat laittavat tuen kokonaan maatalouteen ja jotkut eivät laita lainkaan”, hän huomauttaa.

Jäsenmaiden maataloutta tuntevien Brysselin diplomaattilähteiden mukaan EU:n nettomaksajilta iso osa ”voitelurahoista” menee joka tapauksessa sivu suun.

Eniten hyötyvät ne maat, jotka nyt saavat kehittymättömien alueiden ns. koheesiotukia. Ne on niputettu myllätyssä rahoituskehyksessä uuteen kumppanuusrahastoon, jonka ”riskivarauksesta” Mercosur-hyvitys otetaan.

Mercosur-sopimukseen on kirjattu suhteellisen pieni kiintiö tullittomalle eteläamerikkalaiselle naudanlihalle, mutta sen markkinahintoihin voi silti olla huomattava. Kuva: Sanne Katainen

Koheesiotukia eniten saaneilla mailla tuo varaus on suhteessa suurempi. Siksi myös niiden saama Mercosur-hyvitys on isompi

Mercosur-sopua kiivaasti vastustanut Ranska ja myös Irlanti saavat voitelurahoista suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi Puola. Tämä vaikeuttaa osaltaan tulevia budjettineuvotteluita.

”Näissä maissa maatalouden asema on todella merkittävä. Siksi luulen, ettei lopullista mallia ole vielä löydetty”, Essayah pyörittelee.

”Selkeintähän olisi ollut, että lisäraha olisi tullut suoraan maatalouden korvamerkittyyn osuuteen”, hän jatkaa

Uuden cap-maatalouspolitiikan mukaisiin suoriin tukiin on jo luvattu jyvittää vajaat 300 miljardia. Millekään muulle elinkeinoille ei toistaiseksi ole annettu tällaista ennakkolupausta budjetista, jota ei vielä edes ole olemassa.

Eurooppalaiset viljelijät osoittivat joulukuussa Brysselissä mieltään Mercosur-sopimusta vastaan. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Tuottajia tämä ei tyydytä, koska nykyisessä budjetissa maatalouden osuus on noin 90 miljardia suurempi. Kimpaantuneet viljelijät osoittivat loppuvuodesta mieltään sekä tukileikkausta että Mercosur-sopimuksen vääristymiä vastaan

Komissio yritti jo aiemmin syksyllä lepytellä viljelijöitä suuntaamalla 10 prosenttia eli 49 miljardia kumppanuusrahaston tuista maaseudun kehittämiseen.

Kun siihen lisätään 45 miljardin Mercosur-hyvitys, maatalouden osuus tulevasta budjetista nousee lähelle 400 miljardia, eli ainakin teoriassa suuremmaksi kuin nyt.

Komissio on luvannut lisäksi puuttua lannoitteiden korkeisiin hintoihin. Kolmansista maista tulevan ammoniakin ja urean tulleja ollaan panemassa toistaiseksi jäihin.

Eniten viljelijöitä hiertää kuitenkin tuleva hiilitulli, joka koskee myös lannoitteita. Sillä on tarkoitus tasapainottaa päästöjä aiheuttavien, mutta EU:n päästökaupan ulkopuolella olevien valmistajien hintaetua.

Itävallan johtama 12 maan ryhmä haluaisi, että lannoitteet jätetään kokonaan hiilitullien ulkopuolelle, kunnes hiilirajamekanismiin liittyvät epävarmuudet ja mahdolliset kielteiset vaikutukset on selvitetty.