Kahlaajat ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, mutta laiduntavan karjan ansiosta Hangosta löytyy nykyisin niiden paratiisi
Laidunnetun merenrantaniityn kasvilajiston, kosteusolojen ja kasvuston vaihtelevuus tekee alueesta erityisesti kahlaajille, tiedottaa ProAgria.
Kahlaajat viihtyvät avoimessa ympäristössä. Kuvassa suokukko. Kuva: Markku VuorikariNäky on harvinainen: Rantavedessä ja -hiekalla kävelee lukuisia kahlaajia. Punajalkaviklot, meriharakat, suokukot, pikkutyllit ja töyhtöhyypät viihtyvät Hangon Täktbuktenin merenrantaniityillä.
Pitkäjalkaiset kahlaajat ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, mutta kiitos niityllä laiduntavan ylämaankarjan, olosuhteet ovat niille suotuisat.
Täktbukten kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.
Laidunnetun merenrantaniityn kasvilajiston, kosteusolojen ja kasvuston vaihtelevuus tekee alueesta erityisesti kahlaajille houkuttelevan levähdys- ja pesimäpaikan, kertoo ProAgria.
Kahlaajat tarvitsevat avoimen ympäristön, jotta uskaltavat elää ja olla rantaniityillä. Ne haluavat havaita nopeasti niin maata pitkin kuin ilmasta hyökkäävät saalistajat.
”Kahlaajat eivät tee pesiään sataa metriä lähemmäksi puustoisia alueita, jotta petolinnut eivät pääse niitä yllättämään”, kertoo ProAgrian tiedotteessa erikoissuunnittelija Roland Vösa Metsähallituksesta.
Linnut tarvitsevat laajoja avoimia alueita mutta karja puustoa ja varjoa. Se asettaa haasteita merenrantaniittyjen hoidolle.
”Kaikkien tärkeintä on järjestää ylämaankarjalle suojaa paahteelta, muuten kohdetta ei voi laiduntaa”, mainitsee alueella toimiva laidunnusyrittäjä ja karjanomistaja Arja Primietta.
Niityn keskellä olevasta metsäsaarekkeesta halutaan linnuston takia eroon. Korvaavaa, varjostavaa aluetta onneksi löytyy metsän reunavyöhykkeeltä.
Täktbuktenin luonnonsuojelualue on Metsähallituksen hallinnoima sopimuslaidunnuskohde. Valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi on vuokrattu paikalliselle Havsgårdar-tilalle.
Toukokuussa alueella järjestettiin Lumovoimaa-hankkeen laidunnusvalmennus, jossa keskusteltiin muun muassa kohteen arvokkaasta lajistosta ja alueen kehittämisestä. Lumovoimaa Uudenmaan maaseutuyrittäjille on Metsähallituksen Luontopalvelujen, ProAgria Etelä-Suomi ry:n ja Maa- ja kotitalousnaisten yhteishanke.
Hankkeessa myös ideoidaan yhdessä karjankasvattajien kanssa keinoja kehittää tilojen yritystoimintaa kestävyys ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Laidunpankissa (www.laidunpankki.fi) voi ilmoittaa vapaista laitumista tai laiduneläimistä tai etsiä eläimiä maisemanhoitajiksi. Perjantaina laidunpankissa oli tarjolla 78 kohdetta. Kohteiden koko vaihteli aina puolen hehtaarin niitystä Inkoossa 300 hehtaarin ranta-alueeseen Porissa.
Myös Metsähallitus ilmoittaa uusista vuokrattavista merenrantaniityistä palvelussa. ”Hoidon rahoitukseen sopii maatalouden ympäristösopimus. Uusia laiduntajia ja laitumia tarvitaan”, muistuttaa maisema-asiantuntija Auli Hirvonen.
Korvauksen määrä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa on 450 euroa/hehtaari/vuosi. Korvauksen määrä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille perinnebiotooppikohteille on korotettu 600 euroon hehtaarilta vuodessa.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat
