Suomi lähetti cap-muutosesityksen komission käsittelyyn – ”Suurin helpotus viljelijän työhön olisi viljelykiertovaatimuksen rinnalle otettava viljelyn monipuolistaminen”

Suomi lähetti tänään komissiolle cap-suunnitelman muutosesityksen, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa. Esitys vaatii vielä komission lopullisen hyväksynnän.

Esitykseen on sisällytetty äskettäin julkaistun EU-asetuksen yksinkertaistamistoimien antamat mahdollisuudet.

Suurin helpotus viljelijän työhön olisi viljelykiertovaatimuksen rinnalle otettava viljelyn monipuolistaminen, ministeriön tiedotteessa todetaan.

Viljelijä voisi jatkossa suunnitella viljelyään vapaammin, kun olisi kaksi vaihtoehtoa täyttää maaperän hyvän rakenteen tavoitetta.

Viljelyn monipuolistamista tulisi toteuttaa seuraavasti:

–  Jos tilalla on peltoa 10–30 hehtaaria, tulee tilalla viljellä vähintään kahta kasvia, joista pääkasvi ei saa kattaa yli 75 prosenttia koko tilan peltoalasta.

– Jos tilalla on peltoa yli 30 hehtaaria, tulee tilalla viljellä vähintään kolmea kasvia. Pääkasvi ei saa kattaa yli 75 prosenttia koko tilan peltoalasta eivätkä kaksi pääkasvia saisi kattaa yhdessä yli 95 prosenttia tilan peltoalasta.

Viljelykierrossa yksivuotisen viljelykasvin on vaihduttava vuosittain vähintään 33 prosentilla tilan peltoalasta.

Viljelykiertoon liittyy myös niin sanottu monivuotinen viljelykierto. Se tarkoittaa sitä, että yksivuotisen kasvin on vaihduttava alalla vähintään joka neljäs vuosi. Monivuotisen viljelykiertovelvoitteen ensimmäinen toteuttamisvuosi olisi tämän hetken tiedon mukaan 2026.

Pienet tilat ja nurmivaltaiset tilat on vapautettu viljelykiertovaatimuksesta. Sertifioituja luomutiloja vaatimus ei koske, koska niillä viljelykiertoa toteutetaan jo viljelytavan perusteella.

Yksinkertaistamisasetuksen myötä kesantovelvoite eli tuottamattoman alan vaatimus poistuu vuoden 2025 alusta. Jatkossa kesantovelvoitteen alaisten tilojen ei tarvitse huolehtia, täyttyykö kesantovelvoite.

Luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen viljelyssä halutaan kannustaa jatkossakin. Ekojärjestelmän toimenpiteessä maksetaan tukea tuottamattomista maisemapiirteistä peltoalalla.

Kesantovelvoite on jo vuonna 2024 lieventynyt siten, että sen voi täyttää myös kasvattamalla typpeä sitovia kasveja tai välikasveja. Velvoite (4 prosenttia maatalousmaasta) koskee vuoden 2024 loppuun asti Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien noin 5 700 maatilaa.

Samassa cap-suunnitelman muutosesityksessä on mukana myös nuoren viljelijän aloitustukea koskeva esitys. Aloitustuessa olisi jatkossa käytössä yksi aloitustuen tukitaso, joka vastaisi nykyistä ylempää aloitustuen tukitasoa.

Tukeen liittyvää yrittäjätulovaatimusta laskettaisiin nykyisestä 25 000 eurosta 22 000 euroon ja sen saavuttamiseksi asetettua määräaikaa pidennettäisiin yhdellä vuodella neljään vuoteen.

Ministeri Sari Essayah kertoo olevansa hyvin tyytyväinen siihen, että EU-asetuksessa on yksinkertaistamismahdollisuuksia myös suomalaisille viljelijöille.

”Prosessissa on päästy nopeasti eteenpäin, ja alustavasti muutoksista voidaan kertoa viljelijöille jo nyt. Olen luottavainen siihen, että työ etukäteisneuvotteluissa komission kanssa on tuottanut tulosta ja saamme pian varmistuksen, että voimme toimia nyt komissiolle ehdotetulla tavalla.”