Tiesitkö? Suomessakin pelloille levitetään muinaisten merten otusten tuotoksia

Suomessa on paljon vanhempaa kalkkikiveä kuin monessa muussa paikassa, kertoo geologi Gerhard Hakkarainen.

Lappeenrannan kalkkikiviesiintymä lukeutuu Euroopan vanhimpiin. Se on jopa 1,9 miljardia vuotta vanhaa kalsiittimarmoria.

Puhtaassa muodossaan kalkki (CaCo3 eli kalsiumkarbonaatti) on läpinäkyvää.

Yleensä siinä on kuitenkin epäpuhtauksia ja väri vaihtelee vaaleasta jopa siniseen.

Suomessa maataloudessa käytetään myös magnesiumrikkaampaa dolomiittia pH:n säätelyyn ja magnesiumköyhille maille.

Mutta mistä kalkkikivi on alkujaan peräisin?

Paraistenkin kalkkikivilouhokselta kaivetaan esiin oikeastaan muinaisten meren otusten tuotoksia.

Kalkkikiven alkujuuret ovat muodostuneet satoja miljoonia vuosia sitten syanobakteerin aineenvaihdunnassa, Hakkarainen kertoo. Bakteeri muuttaa hiilidioksidia hapeksi.

Syanobakteerit ovat muuttaneet ajan saatossa jopa vesistöjen pH:ta.

Muut meren eliöt, kuten simpukat ja korallit hyödyntävät syanobakteerin tuottamaa kalkkia rakennusaineenaan.

”Kalkkikivi on syanobakteerin hautausmaa”, Hakkarainen summaa.

Nykyisin noin seitsemän prosenttia maailman maapinta-alasta on kalkkikiveä.

Italiasta löytyy kokonaisia kalkkikivivuoristoja. Kun kalkkikivi on kovan paineen alla, syntyy marmoria. Suomessa marmoripintaisia rakennuksia ovat esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo ja Stora Enson entinen pääkonttori.

Vaikka Suomi ei ole marmoririkasta aluetta, täälläkin sitä on louhittu, esimerkiksi Särkisalossa.

”Syanobakteeri on tuottanut kaiken kalkkimassan”, Hakkarainen taivastelee. ”Se on aika uskomatonta.”