Kysely paljastaa lihantuottajien kohtaamat kaupankäynnin epäreiluudet

Lihantuottajat kohtaavat hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä, joihin elintarvikemarkkinavaltuutetun on syytä puuttua. Eniten ongelmia aiheuttavat kaupankäynnin ehtojen yksipuoliset muutokset. Toiseksi eniten ongelmia liittyi maksuaikoihin.

Näin todetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tekemän Reilut kauppatavat lihantuotannossa -kyselyn tulosraportissa. Elintarvikemarkkinavaltuutettuna toimii oikeustieteen kandidaatti Jarno Sukanen.

Viime vuoden lopulla tehtyyn kyselyyn saatiin 230 vastausta. Linkkiä jaettiin liha-alan etujärjestöjen kautta. Koska osa jäsenistä kuuluu useisiin järjestöihin, tarkkaa vastausprosenttia ei raportin mukaan voi määrittää.

Vastausten perusteella kaupankäynnin ehtoja muutetaan yksipuolisesti erityisesti hintojen osalta. Lisäksi muutoksia tehdään laatu- ja raportointivaatimuksiin sekä toimitusaikoihin.

Elintarvikemarkkinalain mukaan sopimuksessa ei saa käyttää ehtoa tai soveltaa menettelyä, jonka perusteella ostaja voi muuttaa yksipuolisesti maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden toimitussopimuksen ehtoja, jotka koskevat esimerkiksi toimituksen tai jakelun tiheyttä.

Suurin maksuaikoihin liittyvä ongelma vastaajien mukaan oli, että tuotteita ei maksettu sopimuksessa sovittujen maksuaikojen mukaisesti.

Lain mukaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksuaika on enintään 14 päivää. Ostaja ja myyjä voivat kuitenkin sopia, että maksuaika on tätä lyhyempi. Myös pidemmästä, enintään 30 tai 60 päivän maksuajasta voidaan sopia laissa säädetyin ehdoin.

Pieni osa vastaajista kertoi kohdanneensa liikesalaisuuksiin tai teknisiin ohjeisiin liittyviä ongelmia. Niitä ilmenee esimerkiksi tilanteissa, joissa tuottajan rakennusteknisiä tietoja luovutetaan luvatta toisille tuottajille.

Lisäksi teurastamot saattavat vaatia tuottajilta ilman korvausta keskeisiä tuotantoon ja kannattavuuteen liittyviä tietoa ja luovuttaa niitä luvatta kolmansille osapuolille.

Ostaja ei lain mukaan saa vaatia tavarantoimittajalta liikesalaisuuksia tai teknisiä ohjeita, ellei vaatimus ole perusteltu ja välttämätön liiketoiminnan kannalta. Tämä suojaa tavarantoimittajia tilanteilta, joissa heitä painostetaan luovuttamaan arkaluonteisia tietoja, kuten tuotteiden valmistusmenetelmiä, reseptejä tai raaka-aineiden hankintaan liittyviä tietoja.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vastaajista pieni joukko kertoi kohdanneensa kaupallisia kostotoimia, kuten tilausmäärien vähentämistä tai tilausten lopettamisella uhkailua.

Kaupallisia kostotoimia ovat muun muassa tuotteiden poistaminen valikoimasta esimerkiksi sen seurauksena, että tavarantoimittaja käyttää oikeuksiaan saattaa asia viranomaisen käsiteltäväksi.

Harva vastaaja kertoi, että hänellä oli kokemuksia kielletyistä maksuista. Elintarviketuotteiden kaupassa kiellettyjä ovat esimerkiksi maksut, jotka eivät liity myyntiin tai maksut tuotteen pilaantumisesta tai häviämisestä.

Raportin tulosten pohjalta elintarvikemarkkinavaltuutettu kertoo kohdentavansa neuvontaa ja ohjeistusta koskemaan havaittuja ongelmia. Seuraavaksi hän kertoo julkaisevansa ohjeen, joka käsittelee erityisesti ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen liittyviä käytäntöjä.

Liha-alan alkutuotantoon suunnattu kysely oli viides elintarvikemarkkinavaltuutetun toteuttamista alakohtaisista kyselyistä. Aikaisemmat kyselyt on tehty leipomo- ja konditoria-alalta, lihateollisuudesta, marja- ja hedelmäalalta sekä juoma-alalta.

Liha-alan alkutuotantokyselyn tulokset löytyvät elintarvikemarkkinavaltuutetun verkkosivuilta.