Tanska ei tutkinut afrikkalaista sikaruttoa rannoilleen ajautuneista villisioista

Tanskassa viranomaiset hävittivät lokakuun lopulla seitsemän kuollutta villisikaa, jotka olivat ajelehtineet lähellä Saksan rannikkoa sijaitsevan Ærøn saarelle. Viranomaiset eivät tutkineet ruhoja afrikkalaisen sikaruton (ASF) varalta, kertoo Pigprogress.net.

Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriön pääneuvonantaja Stig Mellergaard perustelee ruhojen tutkimatta jättämistä sillä, että ne eivät ole "hvyin suurella todennäköisyydellä peräisin Tanskasta".

Tanskassa villisikapopulaatio on vain 30–40 eläimen suuruinen ja se elää Etelä-Jyllannissa lähellä Saksan rajaa. Lisäksi kuolleiden eläinten ruhoja ajautuu Tanskan rannoille hänen mukaansa kerran pari vuodessa.

"Niiden eläinten testaamisessa, joiden alkuperä on tuntematon, on vain akateemista mielenkiintoa", Mellergaard korostaa Pigprogressille. "Jos tällaisen eläimen todettaisiin kuolleen afrikkalaiseen sikaruttoon, Tanskan olisi ilmoitettava siitä OIE:lle (kansainväliselle eläintautien torjuntajärjestölle), ja se tulkittaisiin Tanskan tapaukseksi."

Jos maassa todettaisiin tautia, esimerkiksi Kiina sulkisi rajansa kaikelta tanskalaiselta sianlihalta.

Mellergaard vakuuttaa, että kaikki Tanskasta peräisin olevat kuolleet ja ammutut villisiat testataan ASF:n varalta.

ASF on sioille tappava tauti. Asiantuntijat pelkäävät sen tuhoavan peräti neljänneksen maailman sikapopulaatiosta.

MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala ihmettelee tanskalaista linjausta ja muistuttaa, että Suomessa on valittu taudin suhteen täysin vastakkainen linja.

"Meillä tutkitaan vapaaehtoisesti kaikki villisiat, niin ammutut kuin kuolleena löydetytkin."

Vaikka ASF-löytö olisikin tuhoisa koko suomalaiselle sikaketjulle, hänen mukaansa on ehdottomasti parempi löytää mahdolliset taudin kantajat niin varhain kuin mahdollista. "Muussa tapauksessa tauti ehtii pahimmillaan levitä hyvin laajalle alueelle ja seuraukset olisivat vieläkin vakavammat."

Suomessa metsästäjiä kannustetaan toimittamaan näytteitä villisioista ASF-tutkimusta varten, ja näytteistä maksetaan palkkio.

Tutkittujen näytteiden määrä on kasvantu vuosi vuodelta. Vuonna 2014 silloin Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutki 165 näytettä, viime vuonna jo 715. Tänä vuonna Ruokaviraston rekisteriin on kirjattu 557 tutkittua näytettä.

"Me olemme olleet riskialueella jo vuosikausia. Olemme panneet rahaa tiedottamiseen ja tautisuojaukseen, pienentäneet villisikapopulaatiota ja ehkäisseet taudin leviämistä kaikin keinoin. Näiden toimien ansiosta sitä ei ole meiltä löytynyt. Ja meillä sitä todella haetaan", Suojala korostaa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa) alainen eläinterveys- ja hyvinvointityöryhmä arvioi lokakuun lopussa, että riski ASF-viruksen leviämiselle Länsi-Euroopassa on varsin vähäinen. Todennäköisyyden katsottiin olevan alle 15 prosenttia.

Toisaalta Itä-Euroopassa Efsa katsoo taudin leviävän kahdentoista seuraavan kuukauden aikana erittäin suurella todennäköisyydellä useisiin vielä taudista vapaisiin Balkanin alueen maihin ja Kreikkaan.

Näiden maiden riskiä kasvattaa Efsan mukaan merkittävästi useat tekijät, muun muassa sikojen ruokkiminen ruuantähteillä, pienet pihamaasikolätit ja laiduntavat, villisikojen kanssa kosketuksiin pääsevät siat sekä kotiteurastus.

Myös erityisesti Romanian hallitsemattomaksi paisunut ASF-tilanne on suuri riski taudista vielä vapaille maille.

"Romaniassa kädet on nostettu pystyyn. He tekevät sen, minkä kykenevät, mutta sillä ei ole mitään näkyvää vaikutusta", Suojala toteaa.

Tšekki on onnistunut saneeraamaan ASF:n, mutta uusi Puolassa havaittu tartuntatapaus on sille jälleen uusi uhka.

"Tuorein Puolan tapaus löytyi nyt 145 kilometrin päästä Tšekin rajalta. Ei voi olla minkäänlaista varmuutta siitä, ettei tautia olisi myös Tšekin puolella."

Keski- ja Itä-Euroopassa on Suojalan mukaan lukuisia tekijöitä, jotka edesauttavat viruksen leviämistä maasta toiseen.

"Siellä, missä villisikapopulaatiot ovat, niille on runsaasti ravintoa tarjolla: paljon maissipeltoja, juurikasta ja perunaa. Meidän onneksemme Suomen itärajalla ei villisioille ole kauheasti syötävää", Suojala huomauttaa.

Lue myös:

Afrikkalainen sikarutto pomppasi Puolassa 300 kilometriä länteen, kolkuttelee jo Saksan rajaa

ASF ei vain taltu Euroopassa, saastuneita sikaloita yhä enemmän

Shanghailaiskaupan lihahyllyllä on huomattu hinnan nousu – "Meidän pitäisi ostaa vähemmän lihaa ulkomailta"