Kaikki Pohjolan Hedelmän luomuhedelmätarhan viljely tapahtuu luomussa. Kuvassa päärynäpuita. Kuva: Petteri Kivimäki
EU:n pohjoisin hedelmätarha luottaa luomuun – ”Neuvostoliitossa jalostetut puulajikkeet selviytyvät pohjoisissa olosuhteissa”
Sopivat lajikkeet ja viljelytekniikat ovat elinehto, jotta kaupallista hedelmätarhaa voi pyörittää kannattavasti Pohjois-Savon korkeuksilla.Kuopio
Maa- ja puutarhatalousyrittäjä Panu Hiekkala käveli toukokuussa kääpiöomenapuiden keskellä hedelmätarhassaan Kuopion Jännevirralla. Kuva: Petteri KivimäkiKuopion Jännevirran kylässä toimiva Pohjolan Hedelmä on Suomen ja koko EU:n pohjoisin kaupallista hedelmätarhaa pyörittävä yritys.
Uransa viljanviljelyn parissa vuonna 1996 aloittanut maa- ja puutarhatalousyrittäjä Panu Hiekkala on ollut alusta saakka kiinnostunut luomutuotannon mahdollisuuksista.
”Kyllä luomu on ollut alusta lähtien se oma juttu. Haluan tarjota kuluttajille puhdasta ruokaa ja harjoittaa kestävää viljelytapaa. Luomuviljely on myös mielenkiintoista, haastavaa ja onnistuessaan palkitsevaa”, Hiekkala kertoo.
Hiekkalan tilalla on edelleen viljanviljelyä, mutta 2010-luvun alussa perustetun hedelmätarhan merkitys on kasvanut tasaisesti.
”Olemme luomuhedelmässä tiettävästi Suomen johtava yritys. Iso osa syksyllä myytävästä kotimaisesta tuoreesta luomuomenasta on lähtöisin tältä tilalta.”
5 000 kääpiörunkoisen omenapuun lisäksi Pohjolan Hedelmän hedelmätarhassa kasvaa 700 kääpiörunkoista päärynäpuuta. Tilalla on myös avomaan vihannestuotantoa.
”Myös luomulaatuisen kesäkurpitsan tuottajana kuulumme Suomen suurimpien joukkoon. 6 000 kurpitsaa odottaa kasvihuoneessa peltoon menoa. Ne istutetaan lähiaikoina”, Hiekkala kommentoi toukokuun lopussa tehdyssä haastattelussa.
Käsin nostettavaa kuokkaperunaa kasvatetaan hehtaarin peltoalalla.
Pohjolan Hedelmän tuotteita myydään Keskon kaupoissa, luomutukuissa ja suoramyyntinä tilalta. Suurkeittiöasiakkaina ovat muun muassa Muuramen kunta, Finlandia-talo Helsingissä ja Puijon torni Kuopiossa.
”Olemme juuri sopineet yhteistyöstä ISS Palveluiden kanssa, joka on suurkeittiöpuolelle merkittävä valtakunnallinen avaus.”
Sopivat lajikkeet ja viljelytekniikat ovat elinehto, jotta kaupallista hedelmätarhaa voi ylipäätään pyörittää kannattavasti Pohjois-Savon korkeuksilla.
”Luomussa olevan hedelmätarhan pitäminen näin pohjoisessa on erittäin pitkäjänteistä työtä. Sopivien lajikkeiden ja viljelymenetelmien löytämiseen menee helposti vuosikymmen. Kylmän sään takia täällä ollaan niin äärirajoilla”, Hiekkala kommentoi.
Vaikka Pohjolan Hedelmä on saavuttanut vuosien saatossa luomuhedelmissä merkittävän markkinaosuuden Suomessa, ei taival ei ole ollut helppo saati suoraviivainen.
”Hedelmätarhan alkuvaiheessa, vuosina 2011–2012, jouduin vaihtamaan tuhat puuta, kun silloin kokeilussa olleet lajikkeet eivät soveltuneetkaan näin pohjoiseen.”
Erityisen herkkä kasvupaikkatekijöiden vaihtelulle on omenapuu.
”Siihen vaikuttavat niin maalaji, kasvupaikan tuulisuus kuin ravinnetasapaino.”
Kuopion Jännevirralle parhaiten soveltuneet hedelmäpuulajikkeet on kehitetty entisen Neuvostoliiton alueella.
”Siinä, missä länsimaissa maataloutta on hoidettu kemikaaleilla ja kasvinsuojelulla, tehtiin entisessä Neuvostoliiitossa erittäin laadukasta työtä puulajikkeiden jalostuksessa”, Hiekkala toteaa.
”Neuvostoliitossa jalostetut puulajikkeet selviytyvät pohjoisissa olosuhteissa ja ovat lisäksi vastustuskykyisiä omenaruvelle ja muumiotaudille.”
Venäläistaustaisten hedelmäpuiden lisäksi Hiekkalan pelloilla on käytössä yksi ukrainalainen ja yksi ruotsalainen lajike.
Panu Hiekkala kertoo havainnoineensa ilmaston muuttumista vuosikymmenten ajan.
”Lämpeneminen on ollut voimakasta. Juurusvesi, jossa olen kalastanut ikäni, jäätyi aiemmin marras–joulukuun vaihteessa. Nyt jäätyminen on mennyt ainakin kuukaudella eteenpäin ja vastaavasti kevät aikaistunut parilla viikolla.”
Viime vuosina Savossa on totuteltu kuivaan ja kuumaan loppukesään.
”Vaikka kuivia kausia on ennenkin ollut, on niistä nyt tullut rutiini. 4–6 viikon kuivuus tekee kastelusta välttämätöntä erikoisviljelyssä. Eniten se korostuu kääpiöjuurisilla puilla.”
Hiekkala pitää ilmastonmuutosta huolestuttavana ja negatiivisena ilmiönä, josta Suomeen olisi mahdollisesti saatavissa myös hyötyjä.
”Kyllä lämpenemisessä on Suomen maataloudelle luonnollisesti etunsa. Toki sään äärevöitymisessä on myös riskinsä, jotka on huomioitava.”
Pohjois-Savon korkeuksille parhaiten soveltuneet hedelmäpuulajikkeet on kehitetty entisen Neuvostoliiton alueella, luomuviljelijä Panu Hiekkala kertoo. Kuva: Petteri KivimäkiHedelmätarhan antimista valmistetaan omenahilloa sekä päärynä- ja tyrnihilloa, erilaisia soseita, siirappia, smoothieita ja glögiä.
"Tällä hetkellä tuotteemme jalostetaan ja pakataan Suonenjoella. Seuraavan kahden vuoden aikana rakennamme tuotantotilat sekä lisää varastotilaa tänne Jännevirralle”, Hiekkala kertoo.
Tilalla on pitkäjänteisesti investoitu uusiutuvaan energiaan.
”Uusiutuva energia on aina ollut iso kiinnostuksen kohteeni ja olemme käyttäneet sataprosenttisesti tuulisähköä vuodesta 2002. Viime kesän ja syksyn aikana rakennettiin aurinkovoimala, joka tuottaa vuodessa 50 000–55 000 kilowattituntia energiaa. Sen ansiosta tila on energiaomavarainen seuraavat 30–40 vuotta”, viljelijä esittelee.
Pohjolan Hedelmä on perheyritys, jota Panu Hiekkala yhtiön hallituksen puheenjohtajana pyörittää yhdessä kolmen lapsensa kanssa.
- Osaston luetuimmat
