Keino sekin, mutta ei riittävä – MTK:n puheenjohtajaehdokkaat eivät kiittele hallituksen päätöstä kohdentaa korvauskelpoisuutta itäiseen Suomeen
MTK:n puheenjohtajaehdokkaat haluavat korvauskelpoisuuden laajenevan koko maahan tasapuolisuuden nimissä.Tilaajalle
MTK:n puheenjohtajaehdokkaat Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen, Ilkka Pohjamo ja Eerikki Viljanen. Kuva: Viestimedian arkistoHallitus kohdentaa raiviopelloille annettavaa korvauskelpoisuutta Itä-Suomeen. MT kysyi MTK:n puheenjohtajaehdokkailta sähköpostitse, pitävätkö he korvauskelpoisuutta oikeana välineenä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen.
Vastausten perusteella ehdokkaat ovat asiassa pitkälti samalla linjalla. Alueellisesti se on viljelijöille merkittävä keino, mutta ei vaikuttavuudeltaan elinvoimaa riittävästi nostava. Samalla sen koetaan horjuttaneen luottamusta päätösten tasapuolisuuteen.
”Viljelijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ympäri Suomen, joten haluan nähdä niin, että jatkossa myös koko muun Suomen pellot on saatettava korvauskelpoisuuden piiriin”, vastaa Antti Kangas.
Myös Kati Partanen toteaa, että korvauskelvottomien peltojen ongelma ei koske vain itäistä Suomea.
”Siksi tämä kohdennus aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta”, Partanen sanoo.
Partasen näkemys on, että korvauskelpoisuuksien myöntämisessä on ollut pitkäaikainen konkelo.
”Viljelystä on poistunut vuosien varrella pinta-alaa ja olisi ollut oikeudenmukaista ottaa käyttöön malli vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakamisesta ely-keskuksittain jo vuosia sitten. Samalla on oltava myös käytössä kannuste heikkotuottoisten lohkojen poistamisesta viljelykäytöstä esimerkiksi metsittämällä”, hän toteaa.
Tero Hemmilä näkee, että elinvoiman vahvistaminen on merkittävästi laajempi kysymys kuin raiviopeltojen saattaminen tukikelpoiseksi.
”On hienoa, että ministerin työpöydällä on vastaava toimenpide koskien koko Suomea. Mutta tämä ei luonnollisesti ole se ”hopealuoti”, jolla olisi tarvittava vaikutus elinkeinon elinvoiman vahvistumiseen.”
Juha Junnila ja Ilkka Pohjamo vastaavat suoraan, että eivät olisi tätä toimenpidettä valinneet.
”En usko toimenpiteen johtavan toivottuun tulokseen. Parempi tulos elinvoiman kehittymisen kannalta olisi ollut resurssien kohdentamisessa nuorten ja investoivien tilojen toimintaedellytysten parantamiseen”, Junnila vastaa.
Junnilan mukaan pahimmassa tapauksessa tuki nostaa pellon vuokrahintoja ja siten heikentää tuotantoaan kehittävien tilojen taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Pohjamo olisi myös etsinyt muita keinoja elinvoiman tukemiseksi:
”Korvauskelpoisuuden alueellinen kohdentaminen jättää viljelijöitä eriarvoiseen asemaan. On korkea aika saada tämä kysymys pois päiväjärjestyksestä koko maan osalta.”
Kati Partanen ja Eerikki Viljanen puoltavat MTK:n itäisen Suomen ohjelmaan kirjaamia toimia.
”Aluepolitiikka on tarpeellista, sillä maatalouden elinvoima on tärkeää koko maassa, ja itäisessä Suomessa sillä on vielä turvallisuuspoliittinenkin ulottuvuus. MTK on esittänyt itäisen Suomen ohjelmaan muun muassa kohdennettua ruokaketjun kasvu- ja vientiohjelmaa, elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja kasvua edistäviä toimia ja rahoituksen turvaamista. Itäiseen Suomeen tarvitaan korotetut investointituet ja vakuudet investoinneille”, Partanen listaa.
Viljanen kannattaa MTK:n itäisen Suomen ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
”Maan hallituksen linjaukset uusien korvauskelpoisuuksien myöntämisestä voivat helpottaa tilakohtaisia ongelmia, mutta ne eivät ratkaise itäisen suomen elinvoiman turvaamiseen liittyviä laajoja ongelmia”, Viljanen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
