• Vaikutuin lähes 80-vuotiaan maidontuottajan asenteesta – sitten oivalsin hänen elämänilonsa salaisuuden

    Ei ole ihme, miksi ruotsinkielisen rannikon seudulla toimii niin monta elävää maatilaa.
    Vuonna 1947 syntynyt maidontuottaja Håkan Berger ei aio lopettaa navettatöitä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kotitila sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Pedersöressä Lillbyn kylässä.
    Vuonna 1947 syntynyt maidontuottaja Håkan Berger ei aio lopettaa navettatöitä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kotitila sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Pedersöressä Lillbyn kylässä. Kuva: Esko Keski-Vähälä
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    28.7.202421:00
    Kommentti
    Janica Pörhönen

    Vaikutuin 77-vuotiaan maitotilallisen Håkan Bergerin elämänasenteesta. Yhtään valituksen sanaa ei häneltä päässyt, vaikka haastattelua edeltävänä yönä hänen unensa olivat jääneet noin viiteen tuntiin peltojen ruiskutusten vuoksi ja kulumat vaivaavat selässä.

    Uskon oivaltaneeni hänen ahkeran ja elämänmyönteisen asenteensa salaisuuden. Se on suomenruotsalainen kulttuuri.

    Hänen silmissään loisti samanlaista valoa kuin ruotsinkielisillä sukulaisillani. Äidin puolen isovanhempani ovat kaksikielisiä. Esimerkiksi paappani juuret ovat Oravaisten Kimon kylässä. Isovanhempani käyvät ahkerasti Pohjanmaan ruotsinkielisissäkin kulttuuritapahtumissa, mummini laulaa kuorossa. Aina on kuitenkin aikaa tarjota pullakahvit läheisille.

    Lisää aiheesta
    • 77-vuotias Håkan Berger pyörittää sukunsa maitotilaa Pedersöressä. Hän viljelee kauraa, ohraa sekä nurmea eläinten rehuksi.

      Hyvinvointi | ”Jatkan maatilan töitä hautaan asti”

      Tilaajalle
    Håkan Berger on tehnyt kohta 59-vuotisen uran maidontuottajana Pedersöressä.
    Håkan Berger on tehnyt kohta 59-vuotisen uran maidontuottajana Pedersöressä. Kuva: Esko Keski-Vähälä

    Ylen vuonna 2021 teettämän kyselyn mukaan suomenruotsalaiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin suomalaiset. Erittäin tyytyväisiä elämäänsä ruotsia puhuvista vastaajista on 41 prosenttia. Vastaava luku suomenkielisillä on 19 prosenttia.

    Ylen artikkelin mukaan suomenruotsalaisten tyytyväisyys elämään selittyy etenkin perheen, lasten, ystävien ja läheisten merkityksellä ja lähiyhteisöön osallistumisella.

    Tämän tiedon valossa ei ole ihme, miksi ruotsinkielisen rannikon seudulla toimii niin monta elävää maatilaa. Mutta ei siellä yksin tunnuta puserrettavan vaan lähiyhteisö on auttamassa ja tukemassa. Suomenkielisten pitäisi ottaa heistä opiksi.

    Lisää aiheesta
    • Viime vuosina monet ovat kuulleet suomenruotsalaisesta viittomakielestä ensimmäistä kertaa esimerkiksi katsoessaan Linnan juhlia, jotka on viitottu molemmille kotimaisille viittomakielille vuodesta 2020 alkaen.

      Yhteiskunta | Tiesitkö: Suomessa käytettävä viittomakieli on vakavasti uhanalainen

    • Maria Turtschaninoff haaveili kirjailijaksi ryhtymisestä jo lapsena, mutta vasta oman isän kuolema sai hänet tarttumaan todella haaveeseen heti eikä vasta sitten joskus.

      Kirjallisuus | Kun äiti kuoli, Maria Turtschaninoff mietti voiko syödä viimeiset tämän keittämät hillot – nyt kirjailija on oppinut elämään perintömökillä omien toiveidensa mukaan

    • 1800-luvun lopulla venetsialaisten ajankohdaksi vakiintui loppukesä. Tuolloin on riittävän pimeää rakettien katseluun. Kuva ilotulituksesta Kalajoen venetsialaisissa.

      Venetsialaisten perinne on levinnyt rannikolta sisämaahan – ilotulitteita myydään viikonloppuna usealla paikkakunnalla

    Artikkelin aiheet
    maidontuotanto
    suomenruotsalaisuus
    elämänilo
    maatalous
    Pohjanmaa
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä