Suomalainen kuluttaja mieltää liian vaalean marjan raa’aksi. Kuva: Carolina Husu
Onko Polka katoavaa kansanperinnettä? Näin vastaavat mansikanviljelijät
Kolme viidestä mansikanviljelijästä tuottaa yhä Polkaa pääsatomansikkana. Polka on asiakkaiden kestosuosikki, jonka perään kysellään vuosittain.Tilaajalle
Suomessa mansikan pitäisi olla mieluiten kirkkaan tai tumman punainen, kauniin muotoinen ja sopivan kokoinen. Kuva: Jaana KankaanpääMT kysyi viideltä mansikanviljelijältä, viljelevätkö he Polkaa ja mistä mansikkalajikkeista asiakkaat pitävät.
Viljelijöiden mukaan Polka on lajikkeena sellainen, jonka perään asiakkaat osaavat kysellä.
”Asiakkaat haluavat Polkaa ja ovat hädissään, että mitä seuraavaksi, kun Polkan tuotantoa on ajettu alas”, kertoo Siilinjärvellä Kasurilan marja nimistä tilaa pitävä Jan-Eerik Hämäläinen.
Ratkaisuksi asiakkaiden huoliin Hämäläinen on ehdottanut, että kahden Polka-laatikollisen sijasta asiakas ottaisikin toiseksi laatikoksi kokeiluun Verdin.
Hämäläinen kertoo Verdin kauppakestävyyden olevan Polkaa parempi. Toisaalta hän myöntää Polkan olevan todella satoisa lajike, vaikkakin tautiherkkyyden ja talvehtimisen takia sadon epäonnistuminen on iso riski.
Hausjärvinen Marjukka Aalto kertoo Aallon Marjatilan päälajikkeen olevan Polka, koska sitä ihmiset toivovat.
”Etenkin tänä vuonna on paljon asiakkaita, jotka kysyvät onko Polkaa, kun mistään ei sitä enää tunnu saavan”, Aalto kertoo.
Aallon marjatilalla Polkaa on viljelty vuosia ja myös he ovat huomanneet, että marjan koko on pienentynyt. Ensimmäisen sadon marjat ovat isompia, mutta toisella kerralla marjat ovat jo reilusti pienempiä.
Myös Kauhajokisella Rannan Marjatilalla Polka näyttelee pääsatolajikkeen roolia.
”Meillä ei ole rönsyilty, sen ihmiset tuntee ja mieltävät hyväksi säilöntämarjaksi”, kertoo Tarja Ranta.
Kiteellä Ruutiaisen puutarhalla Polkan osuus koko mansikkapinta-alasta on enää 14 prosenttia. Elli Ruutiainen kuvailee Polkaa monessa mielessä haasteelliseksi lajikkeeksi.
”Asiakkaille joutuu maistattamaan muita lajikkeita ja selittämään paljon, että muitakin maultaan hyviä vaihtoehtoja on olemassa kuin Polka. Ja kun Polkaa ei ole, asiakkaan on pakko valita olemassa olevista”, Ruutiainen kertoo.
Ruutiainen kertoo Polkan suurimman haasteen olevan sen heikko kauppakestävyys. Se sopii suoramyyntiin, mutta seuraavana päivänä se muuttuu jo vähän vetisen näköiseksi, mikä on ongelma tukkuun ja marketeille myytäessä.
Hämeenlinnalaisella Peltosirkun tilalla Sirkku Holttinen on opettanut asiakkaitaan pois Polkasta muiden lajikkeiden pariin.
Peltosirkun tilan tarkoituksena oli tarjota Polkasta tänä vuonna itsepoimintaa, mutta virusinfektiot ja huono talvehtiminen ohjaavat muiden lajikkeiden viljelyyn.
”Tämä on kolmas vuosi, kun olemme opettaneet ostamaan Magnumia. Nykyään asiakkaat osaavat sitä jo kysellä, äärimmäisen vähän enää kysellään Polkaa”, Holttinen kertoo.
Holttinen on kouluttanut työntekijänsä tarjoamaan asiakkaille muita lajikkeita Polkan tilalle.
Myös Polkaa päälajikkeenaan viljelevät tilat ottavat vuosittain muita lajikkeita kokeiluun.
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen on huomannut saman trendin: Polkan suosio on vähentynyt viljelijöiden keskuudessa, mutta on yhä aika suosittu kuluttajien keskuudessa.
”Tosin suomalainen kuluttaja on hyvin avoin kokeilemaan uusia lajikkeita”, Wirtanen toteaa.
Wirtanen arvioi Polkan olevan kuluttajien keskuudessa tunnetuin lajike osittain siksi, että se on ollut niin yleinen ja siten tuttu lajike.
Hän toteaa Polkan olevan hyvän makuinen, mutta huomauttaa myös, että se vettyy herkästi kuljetuksessa ja hyllyllä.
Tällä hetkellä Suomessa on Wirtasen mukaan viljelyssä noin 30 eri mansikkalajiketta.
- Osaston luetuimmat
