Viljelijöiden vesistönsuojelutoimet tehoavat, mutta ilmastonmuutos syö tuloksia

Peltomaan rakennetta ja eroosionkestävyyttä pystytään parantamaan maanparannusaineiden avulla. Samalla on mahdollista vähentää maa-aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin.

Ilmastonmuutos kuitenkin heikentää vesiensuojelutoimien vaikuttavuutta.

Näin todetaan Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vetämän hankkeen loppuraportissa.

Espoon Röylässä levitettiin syksyllä 2018 kalkkistabiloitua ravinnekuitua kahdelle peltolohkolle. Kaksi vieressä olevaa lohkoa jäi verranteiksi.

Kuitu muokattiin maahan 10–15 sentin syvyyteen. Pellot olivat luomuviljelyssä.

Kolmen vuoden seuranta-aikana kuitulohkoilta tulleen salaojaveden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 44 prosenttia pienempi kuiduttomiin lohkoihin verrattuna. Kokonaisfosforin pitoisuus oli keskimäärin 42 prosenttia pienempi, mutta kokonaistypen pitoisuus 31 prosenttia suurempi kuiduttomiin verrattuna.

Kuitulohkoilta huuhtoutui enemmän vettä kuin kuiduttomilta, joten kokonaisuudessaan kalkkistabiloitu kuitu vähensi salaojavesien mukana kulkeutuvaa kiintoaine- ja fosforikuormitusta noin 28 prosenttia.

Kuidun vaikutus kesti noin kolme vuotta.

Nurmijärvellä Lepsämänjoen valuma-alueella tutkittiin kipsin vaikutuksia. Kipsiä levitettiin 330 hehtaarin peltoalalle.

Jokiveden laadun seuranta osoitti, että veden sameus ja kiintoainepitoisuus sekä kokonaisfosforin ja maa-ainekseen sitoutuneen fosforin pitoisuudet jäivät levityksen jälkeen hiukan alhaisemmiksi verrattuna ajanjaksoon ennen levitystä.

Kipsin vaikutusaika näytti jäävän lyhyemmäksi kuin aiemmissa tutkimuksissa raportoitu viisi vuotta.

Raportissa todetaan, että ilman kipsin levitystä pitoisuudet ja kuormitus olisivat olleet suurempia, sillä vuodet 2020 ja 2021 olivat erittäin sateisia. Leudon talven ja sateiden takia kipsiä todennäköisesti huuhtoutui pelloilta jokeen nopeammin kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Kipsin vaikutusaikaa lyhensi todennäköisesti myös valuma-alueen peltojen suuri suorakylvetyn pinta-alan osuus: kun kipsiä ei muokattu peltoon, se huuhtoutui pellolta nopeammin kuin muokatusta maasta.

Raportissa kerrotaan myös Nurmijärven Lepsämänjoen veden laadun seurannasta, jota on toteutettu vuodesta 2007 lähtien.

Seurannan tulokset osoittavat, että jokiveden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ja kuormitus ovat laskusuunnassa. Viljelijöiden toteuttamat vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehonneet.

Alueen viljelijät ovat lisänneet peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, tarkentaneet lannoitusta ja käsitelleet peltoja kipsillä.

Kuormituksen vähenemä olisi ollut vielä suurempi, ellei vuosisadanta olisi kasvanut samaan aikaan, raportissa todetaan.

Sateisuus on seuranta-aikana lisääntynyt. Sadannan kasvu on painottunut selkeästi kasvukauden ulkopuoliseen aikaan, kun taas kasvukauden aikana sademäärä on jopa hieman pienentynyt.

Lisäksi 2000-luvun aikana kuukausien keskilämpötila on kasvanut kasvukauden ulkopuolella enemmän kuin kasvukauden aikana. Nämä molemmat tekijät lisäävät hajakuormitusta.

Raportissa suositellaan kuormituksen vähentämiseksi jatkossa muun muassa tasapainoista lannoitusta, kerääjäkasveja, eroosion estämistä ja maanparannusaineita. Lisäksi pitäisi lisätä vesien viivytystä valuma-alueella.

”Näihin molempiin osa-alueisiin panostaminen on tärkeää, jotta viljelijöiden pelloilla tekemät toimenpiteet tulisivat näkyviin vielä selkeämpänä kokonaiskuormituksen vähenemänä.”