Yli 30 tonnia vähemmän fosforia Saaristomereen ‒ Kipsi-hanke eteni hyvin viime vuonna

Valuma-alueen näkökulma on näkynyt Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa etenkin maa- ja metsätalouden toimissa viime vuonna.

”Vesiensuojelu on tehokkaampaa, kun vähennämme kuormitusta vesistöä ympäröivällä valuma-alueella sen sijaan, että pelkästään kunnostamme yksittäisiä vesistöjä”, Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä sanoo tiedotteessa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta on rahoitettu eniten vesistökunnostuksia ja vesistökunnostusverkostojen osaamisen tukemista (21,7 miljoonaa euroa) sekä maa- ja metsätalouden toimia (20 miljoonaa euroa).

Kipsikäsittelyillä on vähennetty fosforipäästöjä Saaristomereen noin 32 tonnia vuoden 2022 loppuun mennessä, ilmenee ohjelman tuloksista.

Kipsiä Skogbyn satamassa.  Kuva: Pasi Leino

Päätöksiä ilmaisen kipsin toimittamisesta ja levittämisestä tehtiin lähes tuhannelle maanomistajalle ja 38 000 hehtaarille peltoa vuonna 2022. Näistä ehdittiin levittää 21 400 hehtaaria.

Ohjelmassa myös tutkittiin kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen vaikutuksia viljelyyn ja vesiensuojeluun. Kaikilla tutkituilla alueilla vesistöön päätyvä kuormitus on vähentynyt, ja osalla rakennekalkituista alueista on havaittu myös myönteisiä satovaikutuksia.

Peltojen kipsikäsittely laajeni Euroopan Unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tuella Saaristomeren valuma-alueelta koko rannikkoalueelle niin, että tukikelpoisia alueita oli Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla.

Kaikkiaan ohjelman aikana on hyväksytty kipsihakemuksia noin 57 000 hehtaarille ja kipsiä on levitetty yhteensä noin 39 000 hehtaarille. Tavoitteena on saavuttaa yhteensä 100 000 hehtaarin levitysala vuoden 2025 loppuun mennessä.

Viime vuonna eniten kiinnostusta kipsin levitykseen oli uusilla alueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa, kun hakemusten määrä suhteutetaan kipsin levitykseen soveltuvaan peltopinta-alaan. Saaristomeren valuma-alueen ja Länsi-Uudenmaan hakuinto jäi toivottua alhaisemmaksi.

”Siitä huolimatta kipsihaku oli huikea menestys”, Keto sanoo.

Kipsin levitystä pellolle Perniössä.  Kuva: Pasi Leino

Ohjelmassa käynnistettiin neljä pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa. Niissä suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu- ja vesienhallintatoimia, mikä tarkoittaa esimerkiksi veden määrän, laadun ja kulun hallintaa. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.

Yhdessä Kuntaliiton kanssa ohjelma teetti selvityksen hulevesien hallinta- ja käsittelymenetelmistä. Tämä perustui uusimpaan tutkimustietoon siitä, että hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Selvitys antaa ohjeita siitä, miten hulevesien likaantumista voidaan hillitä ja likaantuneita hulevesiä käsitellä paremmin.